Pekka Verniikanpoika Hassilla oli Erkki, Pe kka ja Hann u nim is11 t pojat, jotka kaikki o livat isäntiä Sääksmäellä ja Hannu Pekanpoika vielä 1529, minkä jälkeen hän siirtyi isännä'ksi Arvajalle ehkä siksi, että s uku valits i hänet pyyntiyhteisön uudeks i arvaajaksi. Pekka ja Tapani Han nunpoika Hassi menivät isänn iksi Vähä Äiniöön ja Olavi Hanmmpoika, joka omisti eräsi jan ja kalaveden myös Saarijä rve llä, jäi Arvajalle. Paavo Olavinpoika Hassi osti kai Puukko1sten Pietari Heikinpojalta e räs1ja n Pihtiputaa n Al11.ajär11eltä, jossa oli isäntä nä 1560-97. Sie ll ä olevasta Hassilan ta losta lähteneeseen Hassi,sten sukuun kuul'uva Tommy Koukka päätte lee myös il meisem virheellisesti, että Ha nnu Pekanpoika perusti Hassin tal'on vasta 1529. Suur-Jämsän his to riassa Hassinkylän nuoruutta on perustelt u myös s illä, että sii nä o li va in yks i verosavu 1700-luvull e asti aivan kuten Auvilassakin . Siihe n taas syynä o li vai n se, että ta lonpo jille ti lojen lohkom inen ja to rppien perustaminen sa llittiin vasta v. 1747. K,irkonkirjoissa Hassinkylästä oli yhtä pa,ljon vä keä kuin muissa sama nkokois issa kylissä. Kylään on luettu koulupiirijaossa, ja muutenkin usein myös Viiia lan kylä n ete lä.osa e li e ntinen Taiva lten päiväkunta, jota ta rkemmassa puh eessa sa nottiin Juuvan kyläksi. Vie lä 19SO•!luvulla Hassinkylällä o li r ukoushuone, työväentalo, maam iesseurarn ta lo, postiasema ja kaksi kauppaa. Kuva 5 l 1 ' , tt 1 '1 1 • • ·----1,.,. ___ ' o/~ ~ --; -~I 1 1 Hasslnkylän varhaishistorlan selvltt:ämlseksi on kysyttävä: Millalnen oli Säkkijärven päiväkunta? Aluksi pä iväkunta o li asuinpa ikasta etäämpänä sija innut tietyn kylän pyyntim iehille !kuulunut erämaa ka ppa le, joka t urkiseläinten vä hentyessä alkoi merkitä kylän yhteistä, kaski- ja la idunmaata . Päiväkunnat nimettiin aina keskeisen Ja helposti tunnistettava n maastokohdan mukaan. Tämän vuoksi, kartoilla ei ole Hassi n elkä Viia la n p.äiväkuntaa. Niide n jatkeeksi lsojaossa perustetut lcylieo Yhteiset ]a~oJw!llriact edellyttivät jo hyvin kehittynyttä yhteiskuntaa ja ne nimetti in aina osakaskyli en mukaan. Päiväkunta-nimeä e i käytetty ka lastusa lue ista, jotk:.a Voionmaan mukaan onva,t a ina y1<sityisiä, kuten kaik'ki e rllva ltaukset 1S50-luvulle asti .. Jämsän• joki laakson kylät ovatki n soiromaise n pitkiä j uuri sen vuoks i, kun ne a lkuaa n o livat jokivarren vanhimpien talojen, k:.a lastu:kseen perustuvia e räva ltauks ia. Päiväkuntien rajat noudattivat ikivanhojen eräval ta usten rajoja. Voio nmaar1 !kiirja kertoo, että ArvajaHassinkylä on syntynyt jonkin Sastama lasta tai Sääksmäeltä t ullee n suvun e räva ltauksesta. Sä kkij ärven päivä kunnan omistusmuu tokset puolestaan kertovat paikan asutushistoriasta - eli sen, että alue on vallattu ja tode nnäköisesti myös asutettu samo ih in ai koihin kuin Jämsä n jokivar re n Vi iala n ja Saaren kylät - eli e nnen keskiai kaa ja e nnen vuotta 1000 jKr. 11
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=