12 främaiden omistajat kokivat Kustaa Vaasa n asutuspolitiikan ryöstönä . ~hkä jämsälä ist en Pyhäjärve:llä 1551 käymä sota uudisasukka ita vastaan se li ttää, miksi Jämsä~ä, ol i, niin paljon päiväkunti a. Halutti in ka i pe lastaa a inakin oman pi täjä n e rämaat osoi ttama ll a, että ne kaikki, o livat vakinai sesti asuttuja . Näyttää siltä, että si ihen keksittiin ke inoksi Jämsälle tyypillinen koko pitäjä n kattava päivä kunta järjestelmä. (Sii tä lisää kuvan 6 yhteydessä, jossa olevaan ka rttaan on me rkitty pitäjän va,nhi mmat ta lot .] Kylien yhte isomistuksen rajat ni mettiin sanallisesti ja merkittiin pil koilla puihin. Muiden ha llinto rajojen muuttuessa, kyli en ja päiväkunti en lähes pysyviä ikivan hoja ra joja sääte li yksityisestä maanom istukses ta yhte isomistuksen kautta takaisin yksityisomistukseen kulkenut ke hi tys. Jämsä n se udulta kunnollis ia karttoja löytyy vasta 1700-luvun puolivä li stä Ruotsin sotaoikeuden pöytäkirjoista, valtiona rkistosta (VA) ja maanm irtaushallituksen ark istosta (MHA). Yksittä isten ta lojen rajat piirrettiin kartalle vasta lsojaossa 1792 . Sillo isessa maata lousyhteiskunna ssa varha isella eräkaudell a perustettu Hassi oli vilj ava n jokilaakson taloja köyhempi , kos ka s ill ä oli mä,ki;se n maaston vuo ksi va kina isesti vilj eltyä pel toa va in muutama tyn ny;rinala . Talon metsissä oli kui tenkin pa ljon kaskimaita. lsojaon valm iste lu alkoi fämsässä 1760. Voionmaan kirjasta 'Hämäläinen eräkaus i' kopioitu kartta (kuvassa S) tehtiin 10 vuorta enne n Isojakoa 1782. Kartta ei kuvaa ko ko Säkkijärven päiväkuntaa vaa n siihen Hassinkylästä siirrettyä Saaren ja Alho n:kylä n yhteistä ulkopa lstaa. Kartan pohjo israja n t.ikana o li Saa re n kylän vanha ulkopalsta ja etelä- sekä lä nsiraja na Hassinkylä. Syy tuon noin 200 hehtaarin kokoise n alueen sii rtoo n voi olla Suvanno n mukaa n se, että "yhteiseltä alueelta on annettu jokoveljen käytettäväksi sovitun suuruisia metslikappaleita." Mutta, vuonna 1782 kys.e o li kai s ii tä, että suuremmill a peltomaillaan va urastune-l!t Alhon• ja Saarenkylän asukkaat ol ivat perine@t, ostaneet ta i vallanne-et Hassin kylänmetsästä kaski- ja la idunmaita ja saaneet niihin pysyvä n na utintaoikeuden. Tä hän suuntaa vihj aavat Alhonkylästä Suur.Jämsä n historia n I osa n sivun 223 kartta vuode'lta 17S2 sekä sivun 138 viitteessä 3 ma ini ttu kartta kuvassa 6. Mitä wonnil 1782 tehty h~ kertoo? fnsinnä ki n sen, että kaikissa päiväku nnissa ja myös Hassinkylän perämetsissä ta pa htui ennen ja jälkeen Isojakoa useita om istajavaihdoksia. Toiseksi: Kartta o n todiste siitä, enä tuo ll oin yksi Hassin rajapyykeistä oli päivä'kunnan nimikkojärven pohjoisranna lla, jossa o li Säkkiiärven torppa. lsojaon jä'lkeen se kuului Viiala n kylän Nis ka la n talolle, vaikka karta n yläpuo linen alue muuttui myö'1emmin Saaren kylä n ulkopalstaksi. Sääksmäen tuom io'kunnan 6.4.1782 te kemä päätös siirtää s ukukirjoih in aiemmin pii rtämää ni Hassinkylän vuoden 1539 rajaa koill isnurkaltaan hieman pohjo isemmaks i. Raja e i mennytkään Sä kkijärveltä johtavaa ojaa pitkin Pä ijänteeseen vaa n suoraa n Säkki ni emen pohjoispuolella olevaa n Aho la n lanteen. Kun Säkkijärven päiväkunta lsojaossa 1792 lakkautettiin ja siitä tehtiin Säkkijä rven jakoku nta, johon otettiin Hassin ta lolta "uudisasutuksen tarpeisiin" vi elä lisää 819 tynnynina laa e li 400 hehtaa ria "liikamc,c,tcl' (Vrt. S-J :n historia sivu 311 ja ka rtat kL,Jvissa 6,7,8 ja 9) . Edellä, silnotustll voi tehdä seim1a11ilt päätelmät: Toisin kuin suu resti arvostamani Seppo Suvanto Suur-Jämsän historiassa olettaa, Hlass in talo on satoja vuosia va nhempi. Kuinka va nha? Sen voiisi Riihijärvestä otettu siitepölyanalyysi pa lj astaa, mutta vihj eitä antaa l!ähistöllä o leva Pä ijälä n li nnavuor i. Voinmaa n tutkimukset va hvistavat, että, Hassin kylä on va nha e räkautinen va ltaus, jonka on todennä,köisesti asuttanut Sastamala n Karkusta,Sääksmäen Tyrisevälle ja sieltä eri puolille Päijä nteen rantoja levittäytynyt Hassin suku. Samalla s uvulla o n o llut tarkemmin selvittämättömiä yhteyksiä Tavast -sukuun ja sen omistamaan lä heiseen naapuriinsa Lahi,sten kartanoon Sääksmäellä ja ehkä myös Lempäälän Ha rvia la an. Myös kuvassa 6 oleva Suur-Jämsän pä iväkuntakartta on vääristä ajoituksistaan johtuen väärä etenkin Säkkijä rven pä ivä kunnan osa lta
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=