Kuva6 Yllä oleva 1940-luvun rekonstr uktiokartta Suur-Jämsän historian I osan sivun 138 päiväkuntakartta Etelä·Jämsästä antaa hyvän kuvan Jämsän erikoisesta ky1ärakenteesta. Se kert.oo mm. siitä, kuinka tärkeä Päijänteen Järvilohi oli Jämsän jokivarren hyvi n varhaisessa Ja hyvin tiheäs,sä asutuksessa. Mutta se ei ote oikea kuvapltäfän päiväkunnista "keskia fan päättyessä'' v.tsoo. Jamsässä Kust:aa Vaasan maareformia torjuttiin l<;ai niin, että, koko pitäjä saatiin näyttämään asutulta, kun se oli täynnä Jako- tai päiväkuntia . Päiväkuntien rajat olivat yleensä vanhoja kylänrajoja, vaikka myöhemmin eri kylien omistus päiväkunnnissa vaihteli tehtyjen ka uppojen seurauksena. Etenkin se, että Nytkymenjoest:a tehtiin Etelä- fämsån pälväkuntien pohjoisraJa, vaikutt:a,a Jokivarren vanhimpien t:a lojen yhtelssopimukselta. Tuolloin Suur-Jämsä ulottui Padasjoelta Jyväskylän pohjoispuolell e, mutta menetti karttaan merl<ltyn, lsojärvesti! ja Pihla)ajä rvistä Päijänteeseen ul ottuvan alueen Kuhmolsten historian mukaan jo 152S ja fämsän historian mukaan l62S (Vrt. isojakokartat). Kuvan 6 kartta on puutteellinen myös siksi, että siitä puuttuvat ne Puukkoisten päiväkunnat, jot ka asutetti in samaa reitti ä kuin Jämsä ja johon ne myös kuuluivat ainakin vuoteen 152S asti, Alueen alkuperäisistä, asukkaista suurin osa kuului Päijänteen rannoille levinnee·seen Virmai la -sukuun (katso sivut 46-48), Läänin- ja pitäjänrajoisl'a välittämä,ttä Hassin ja Puukkoisten kylillä on aina ollut yhteistoimintaa. Tehobsta se ol i 1900-luvun maa-talouden nousukautena Villeha rd Flinckin, Ka ll e lso-Ha ljalan, Ja lmari Vähä-Haljalan, Kalle Harjun, Emil Hassin, Nestori Hintan, Onni Hyppölän, Arvi K.:iakon, Kalle Kassalan, Janne Laakson, Latosen veljesten, Kalle Pohjolan, KA Pohjosen ja Ja lmari Savijä rven eläessä. 13
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=