14 Keskiajalta Jämsästä e i ole karttoja . Kuvan 6 kartta on e rää nl ainen 1940-luvulla t ehty kooste päiväkunt:aom istuksista asutu ksen a lusta a ina lsoj:aon päättym iseen ulottuval ta noin 1000 vuoden aja lta . Sä kkij ärven pä iväkunta on kuvattu siihen se lla isena kuin se o li vasta lsojaon jä lkeen v.1792, jo lloin karttaan merkittyä Säkkij ' rven, aluetta alettiin ni mittää kirkonkirjoissa - mutta vai n kirkonkirjoissa - Edes niemen ky1äksi. Ka nsa ei o le koskaa n sa nonut lt1ota a luetta Sä kkijärven e ikä, Edesniemen kyläksi. Se on aina o ll ut Arvajan kylä . Nimi es iintyy e nsi kerran maa,kirjassa 1539, kun Olavi Hannun po ika Hassi o li Arvaja lla isäntänä e li suvun eräka utise n pyyntivhteisön viimeisenä päällikkö nä e li arvaajana, josta Arvajan kylä etymotogia n mukaan sa i ni mensä. Edesniemi oli Arvajan edessä a lueen ulkopuo lella. Myöhemm in se o li kai oma päiväkuntansa, jossa o li saman ni mine n Jämsän pappil'an e li Moiskalan ta lon torppa. Maakirjassa Edesniemen talo on vasta l7,68 ja sii tä erotetut Edessalo ja Ka rhi l'a 1777. loisin kuin kartta väittää, koko siih en piirretty Säkki järven päiväku nna n alue ku ului "keskia ja n päättyessä" Hassin, talolle nykyistä Tenhamin ta loa myöten (vrt . kuva 101. Sä kkij ärven ja Taivalten päiväkunnan raja na oli nykyinen Hass intie, joka yhtyi vanhaan Hämeentie hen Vi rkajärven talon kohda ll a Alhonkylä,ssä . Perimätiedon mukaan t uo mutkainen ja mäkine n tie syntyi, kun jämsälä iset juoksivat Alhojärveltä karanneen si:m perässä Kuhmoisiin. Vauras Alhonkyläkin o li keskiaja lla jotaki n a ivan muuta kuin Suur-Jäms.ä,n histo ria n mainirtsema " l<orpikylii'. Huomaa lkartan ulko puole lta ll!OOluvu lla käytössä o llut Pä ij älän Li nnavuor i, joka sija itsee noin 14 km päässä Hassista . J 1 1 , 1~ktJ•J I ·rrefl 1 ·1n,-.' \ nta 1 'raiwl, j{,n / ipqjvi, S"kkij" lk11nial. " .. "rven / 1 päiväkunta 1 1 1 lfmtl~I • I Kur11a 7 Ku11a 8 Kuva 9 Korjauksia Suur-Jämsän historian Säkkijärven pähtäkuntakarttaan (vertaa kuvie n 6 ja 10 kartto ihin) 1. Ki rjoitta jan piirtämä kartta alkuperäisestä Hassinkylästä, (kuva 7L Ra utakautiset löydöt (5-J:n hi stonia s. 81-83) i,,lhjaavat, että Hassinkylän Säkkijärven ja sen v1ereinen Viialan kylä n Taiva lten päivä kunta ovat e nnen vuotta 1000 tehtyjä erå,va ltauksia. Pälväkuntien yhteinen pohjoisraja o li Olkkolanla hteen laskevassa Nytkyme njoessa, jonka yli menevän si llan nim i o li Hassi nsi lta. Myös Viia la lienee asutettu Muinais-S 'äksm 'e itä, jossa, on samanniminen kylä. Hassinkylän asutta nut Sää ksmäen Tyrisevä n kylä puollestaan oli erotettu Tartti lan kyläst · kauan ennen kuin se v.1455 lää ni tettii n Olavi Niilonpoika liavastiille, jonka suku myös harjoitti laajaa turkis- ja ka1a1kauppaa ja jonka peri lliset myivät As ikka lan e ntiset erämaat toise ll e kauppiaalle Pe kka Vernikanpoika Hassille v.1478. Häne n sukunsa puo lestaan my1i nuo e rämaat el i ulko pa lstansa takais in naapuri lleen La histen karta no n Ta11ast-s.uvulle jo 1s,OO-luvun a lussa (S-J: n historia, s.105 ja E Rinne, 'Sääksmäen pitä jän viljelyhi storia' s.107). Arvoitukseks i jää kysymys, miksi Arvajan nimi o li vä lillä Harviala.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=