2. Kir joittajan piirtämä kartta korvaa Suur-Jämsän his tor ian kartan "S6kkiifir11en pfiivlikunnosta keskioion plifittyessli". (Kuva 8) Samalla eräkausi päättyi, jolloin koko Säkkijärven päiväkunnaksi merkitty allue oli vielä Arvajan kylää, jota isännöi Ha nnu Pekanpoika Hassi. Häneltä talon peri likka Savijä rven etymologian mukaan suvun nviimeinen pyyntiyhteisön päiil/ikkö Olavi Hannunpoika Arvaajd', jonka veljet Pekka sekä Tapa ni menivät is 'nniksi Asikka lan Vähä Äiniöön ja Paavo Olavin poika osti eräs ij an, Pihti putaalta, jonne perusti talon. Sen ostoon saati in kai rahaa myymällä Saarijärven eräpalsta ja alueen koillisnurkasta Saaren talolle Ten hamin alue, joka muutamaa vuotta myöhemmi n 1539 ei enäå, s isälly maakirjassa dlevii n Olavi Ha nnunpoika Arvaja n Ha.ssin talon maihin. Vasta vuonna 1780 tuolta Saa,ren talolle siirtynee ltä alueelta e rotettii n isä nnä n veljelle lisakkilan talo ja siitä Tenhami 1832 (vrt. kuvan 10 kartta). Karttaan merkityt lopeistonmaa ja Olkkolan talon Kurulanmaa rajattiin kahtia aiemmasta Kähön kylä n yhteisosuudesta kai vasta 1700- luvlla . Sen sijaan IKolisevanmaa oli Alhonkylä n Virkajärven talon ulko pa lsta jo 1539. 3. Ki rjoitta,jan piirtämä kartta Säkkijä rven pä ivä~unrnm ja Hassin ta lon rajoista vuodesta 1539 vuoteen 1752 saa kka sell aisina ~uin ne määrite ltiin verotusta varten Kustaa Vaasan maakirjassa 1539 . Kirjallisen tiedon mukaan ta lon rajat säilyivät samoina yli 200 vuotta lsojaon valmisteluun saa kka, kunnes vuonna 1752 kartalle ilmestyi yllättäen "Ar11ojon torppa", jonne muutti Alhon rusthollin rakuuna Elias Eliaanpoika, jonka pojantytär Helena oli ensimmäine n Arvajalla 1756 ,syntyneeksi kirjattu lapsi. Asian seli tys voi olla se, että Nui jasodasta ja lsovihasta pa hoin kärsinyt ja aatelisille !äänitetty Hassin ta lo lunastettiin perintötilaksi myymä llä maata Alhon rusthollille. (Vrt . Suur-Jämsä n histor ia I osa sivut B7-B9, Hassin isäntäluertelo ja lsojako kartat .) Jatko onkin kylän ta lo-määrän kasvun ja Hassin talon kutistumisen histo riaa . 4. Kuvassa 6 oleva Suur-Jämsän historiaan piirretty "pä,ivä.kuntaika,rtta keskiajan päättyessä•" kuvaa Säkki jä rven päiväkunnan aluetta vasta 300 vuotta keskia jan jälkeen vuonna 1792 , jo'lloin muodostettiin Säkki järven jako kunta a ivan uude nlaisen maareformin tuloksena. Silloisesta Suur-Jämsässä "otettiin lsojaossa uudisasutuksen tarpeisiin 25 000 hehtaaria maata", josta Hass in ta lon osuus o li poikkeu ks.ellisen iso eli 600 hehtaaria. Jo lsojaon valmistelussa v.1782 liitettiin Hassin maista, s ivulla 13 kuvattu, no in 200 hehtaarin palsta Alh on rusthollin ja Saaren kylän Säkkijärven päiväkunnan yhteismaihin. Varsina isessa lsojaossa Hassi me netti "/;;kamaata uudisasutuksen tarp.eisiinn vielä 819 tynnyrina laa eli 400 hehtaaria tuolloin luodulle Säkkijärven jakokunnal le (S-J: n historia I sivu 311), joka hajosi heti kuvan 10 kartalla näkyviksi Alhojärven, Saaren ja Viia lan kylien ulkopalstoiksi. Sen vuoksi uuden ja kokunnan alueelle perustetut ensimmä iset "uudistalot." Lehmä lä ;a Arvaja ovat maakirjassa vasta 1804 ja 1805, jolloin Arvaj aa isännöivät Erkki Juhonpoika ja Hassin tytär Katariina Kallentytä r ja Tenhamia hä nen sisarensa Anna Maria. lsojaon päätöksiin saartoi va ikuttaa muita enemmän pitäjä n ma htava ni mism ies ja Alhon rusthollari Juho Ortelin jonka pojasta E~ik Juhonpoika Ortelinista tuli Arvajalle perustetun Eerikkälä n e li lehmä län uudistalon ensimmäinen isäntä (vrt . kuva n 10 karttaa,n). YHTEENVETO Muutos pyynti- ja kaskikulrtuurista p,eltoviljetyksi oli mäkisessä Arvaja-Hassinkyläss.ä paljon hitaampaa kuin jokivarren viljavan savitasangon kylissä. Pyyntilukulrtuuriin hyvin sopivassa muinaisessa e rävaltauksessa oli alu n perin pinta-alaa noin 5500 ha ja keskiaja n päättyessä noin 3000 ha, josta vakinaista pe:ltoa oli vain noin 1 ha. Vielä 300 vuorta myöhemminkin Hassinkylässä ol;i pe ltoa vain 13 ha, kun sitä Alhon, Kä hön, Saaren ja Viia lan jakokunnissa yhteensä oli tuolloin jo 174 ha. Ehkä s iksi Hassi -Arvajalta otetti in lsojaossa 1792 asutukseen 'liikamaata vielä 600 haja Hassinkylää n jäi' 2400 ha. Maanviljelyku lttuurin kuko istus alkoi kylässä vast;i kun Emil H.issi tuli talon isän näksi 190,!. Silloin Hassi n kantataloss;i oli 505 ha, josta itsenä istyne ille torpille erotettiin 180 ha, jolloin jä lj elle jäi 326 ha. 15
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=