16 Kuva 10 Ha,ssinkylän rajat vuodesta,1539 vuoteen 1752 saakka Puna isilla ympyröillä merkityt Hassinkylä n rajapisteet on määr itelty tekstissä kerrotun tiedon perusteella. lännessä Viialan ja 1-lassinkylän rajana oli jo mainittu ratsutie Pä lämäjärven pohjukasta Syrjäkorpeen Sikamäe n alle, mistä raja jatkui itää n polkua pitkin Kilpi- ja l..amm injärvi lle, puroa pitki n Säkkijärven rantaan ja sieltä Aholan la htee n Sä,kkiniemen pohjoispuolelle . Muina rajoina olivat Pä ijänteen ja Arvajan reitin rannat. Muistuta n, että vuonna 1S39 vain Hassi, Kä hö ja 5.iari olivat kahden koukun verotaloja ja All1ojarvi, Vii ala se ka muut Etelä-Jämsän ta lot yl1den verokoukun taloja . Kuvan 10 vuoden 1938 karttaa n merkitty Viialan ja Saa ren kylän ulkopalsta ja koko Päijä nteen ra nna ll a oleva Alhojärven ulko,pa lsta perustettiin vasta ilsojaossa 1792 , 'lamä n vuoksi Alhojä rven, ulko,pa lstalle perustet ut Lehmä lä n ja Arvajan "uudistalot" ovat maakirjassa vasta, 1804 Ja J.80S . Arvaja ja Edessa lo ovat uniikkeja jiimsä läisiä pa ika nni miä, joista on tullut myös sukunimiä. Vuonna 1873 Arvajan talon osti Kuhmoisten Pihlajakoskelta tullut Tapani Tapani npoika, jonka jälkeläisiä ovat kaikki ne s uomalaiset, joilla on sukuni menä Arvaja. Sama,Ta pani Tapaninpoika on myös Jouko, likka ja Tuula Savijä rven äidin isoisä. (Katso Antin arkistosta Airvajan ja Savijä;rven sukus ivut.) Edessalo säi lynee saaren ni me nä kartalla, vaikka se s ukunimenä e hkä katoaa saaressa asuneen agronom i Tellervo Edessalon kuoltua. Niin Arvaja kuin Edessalo lienee nimetty jo varhain eräka ude lla, kun Pä ijänteen rantoja asutettiin . Erikoinen etuliite edes- on ikään kuin verho, joka piilottaa Päijänteellä kulke ne il ta vihollisilta Arvajanlahden maisema n ja kal aisa n Isojärven re itin.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=