18 SUVUN JUURILLA SÄÄKSMÄELLÄ JA SASTAMALASSA Kesällä 2012 lähdin etsimää,11 varha isimma11 nimeltä tu nnetun es i- isämme sukujuuria Sääskmäeltä ja Sastamalim Karkust a. Kävin Allaa n pitäjän Tyrisevän kyl1ässä j a hankin Eino Jutikkalan Sääksmäen pitäjän historian mutta kummastakaa,11 en löytänyt Hassi-nimistä ta loa. Kuva 11 Kuva 12 Punaiselta rengastetut Hassin talon pihapiiri ja Sastamalan kirkko Ka rl<:ui::i Mäenkyl än peruskanalla (kuva 11) sekä Jonas Strängin piinämä lkylän sarkaj akokartta vuodelta 1644 (kuva12). Karkun Mäenkylän talonhaltljaluettelossa mai nitaan lSOO•luvuUa / Hassi, 11-111 Mäkelä ja IV Luonsi eli Seppä, josta Isotalo on erotettu. Vuoden 1644 sarkajakokartassa näkyvät myös kylän ko lmen silloisen ta lon venevajat Rantaka llion alapuo lella. Talojen peltojen pa ikat va ihtelivat sarkajaon puitteissa . 1773 5astamalan kir'konpenkki n:ro 12 kuului ta loille Hossi, Mältelö, Seppö, Anttilu, Myffö, jotka kaikki on me rkitty Tyrise11ä.n kylä n talloiksi. Talonha ltijaluettelon mukaan ku itenkin vain Myrrä oli Tyrisevän kylässä, joka on kirkosta vii den kylän päässä Kuloveden rarina lla. Vanhat paikannimet Hossin lähde ja Hussin mylly sekä t.ilonhaltija luettelon j .i maanmitta1.1shalli tuksen nurneroinl;i RN:ro 1:2-4 vihjaavat sii hen, että Hossi on o ll ut kylän kantatila ehkä jo esi historialli se lla aja lla. Rautaveden toisellla rannalla Mäenkylää eli Luonsia vastapäätä o levassa Ekon kylässä on myös ollut Hass/•niminen ta lo. Tyrvään talonhaltija luettelossa (s.22) isäntänä siellä oli lautamies Lauri Hassi 1466, Morten Hassi 1515, Eric Hassi 1524 Ja Jaakko Hassi 1568. Urpo Vuorenoja kertoi, että Karkku oli tuoll oi n ku uluisa kuparisepistään Jopa Keski-Euroopassa,. Eko lainen seppä eli "saeppe equost" 0/off maini taan (s.23) neljä k.ertaa vuosina 1482-1492. Satakuntalaisen os.a,kunnan julkaisu Kotiseutututkimuksia IX kertoo Ka rkusta Merikarvialle johtavista, eräteistä Ja mainitsee Lauri Hassin o letetun poj anpojan Eric Hass ln suvun molempien ta lojen ell Luonsin Ja Ekon kylän Hassin isäntänä v.1524. Asiaki rjoista ei selviä, kumpi ol i a,lkuperäi nen ka ntatalo, j oka lienee jaettu monta kertaa jo ennen vuotta 1466. Vuosina '1540-1564 Luonsin Hassin isäntänä oli Ericin vävy Nilla Kärväinen Vampu lan Kärväse län lohijoen ta losta. Hänen jälkeensä Luonsin Hassin isännäksi tul i 1S64 Juho (Jönns) Laurlnpoll«:I ilmeisesti Ekon Hassista. 1822 isäntänä ol i Heikki Juhonpol ka Hassi, jonka 1.vaimo Anna Heiki ntytör lo1.1ttu oli Karkunkylästä ja 2.va imo Anna Juhontytör Jookolo kartalla näkyvästä Huikarin Raipiosta. 1843 11ihittiin Elisobet Heilåntytär Hassi ja Simulan rusthollar i Oovid Juhonpoika Hiitikka. Sekä Jämsän että Sastamalan Hassei ll a, oli j ä,nnittävlä yhteyksiä keskiajan mahtisukuihin, joi hin pa laan vielä Jatkossa. N B ldmanin 1880 j ulkaisemassa (SKS 1880) exkuningas Kaar<lo KnuutinpoJan tuomiokirJeessä se lostetaa,n 1466 pidettyjä Ala-Sata,kunnan käräj iä, joi lla, oli läsnä myös Elinan surmarunosta kuulu isaksi tullut Ylä-Satakunnan tuomari Klaus Kurki (142S-1478), jonka 1.vaimo oli hänen serkkunsa Kaarina Fleming. Yhtenä lautamiehen · oli Lauri Hassl.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=