Käräjillä oli esillä pitkä kiista R.autaveden Ekosa lo n saaresta, jonka se udun talolliset väittivät Hameen linnanpää lli kkö Pentti .lydekenpoiko-vainajan, (1381-1461), he iltä ryö.stäneen. Vast:aajana oli Pentin perillisten edustajana hänen vävynsä Henrik Tova.st (k.1474) eli Penttiä Hämeen linmmpää llikkön ä seuranneen Olavi Nii lonpoika Tavastin (k. 1460) pikkuveli. Käräjilil'ä Henr ik Tavast näytti kirjeen, jossa mainittiin monia, joille Pentti lydekenpoika oli maksanut takavarikoimansa yhteismetsä n osuudesta. Osa kielsi mitään saaneensa, Kute n ol en jo kertonut, vuonna 1452 kuningas Kaar le Knuutinpoika valtuutti Hämeenl innan päällikkönä olleen Olavi Tavastin jakamaa n e rämaita sikälä isille asukkaille. Samalla hä n loi oman mahtavan maaomaisuutensa. Mainittujen veljesten s.etä oli Suomen kes kiajan merkittävin piispa Maunu II Tavast (1376-14S0), jonka johtama Turu n maaoikeus pä.\itti v. 1415 Hameen ja S!IVOn erämaiden rajasta. Sastamalan Pyhän Ma ria n kirkko oli koko Ylä-Satakunnan vanhin emäkirkko, jossa käytiin hyvin laajalta alueelta Keuruulta, Längelmävedeltii, Merika rvia lta, Pirkkal asta,.Orivedeltä ja Seinäjoelta asti. Ka ikki alueen vanhat kirkot ra kennetti in a iemmin uhripa ikkolna olleisiin saariin, jotka maa rmousu on muuttanut nykykartalla niemiksi . Ede llä kerrottu kyt kee Jämsän ja Ka rkun Hassin samaan sukuun. Karkun Hassi on tod@nnä köisesti o llut olemassa jo varhaisella erä ka ude lla, jolloin Kohmäenjoen suu oli saksa,laiskauppiaiden hallussa ja Rautaveden pinta korkeammalla . Asuinpaikkana se on ehkä, vanhemp i kuin Sast:amalan kirkko, sitä edeltä nyt luostari ja nii tä huomattavasti nuor@mpi Tyrvää n (Kallia lan) kirkko. Va ltavan alueen ha llinnollisessa keskuksessa sija inneen talon kohtal'oih in ovat vaikuttaneet toisaalta e räka uden päättyminen ja Ruotsin vallan tuoma läntinen oikeusjärjestys se kä toisaa lta katolisen kirkon harjoittama a nekauppa, jolla alueen kirkkojen rakentam inen rahoitettiin. Kuva 13 Tetta ja Antti 2012 kesämökkinå o levan Kar'kun Hassin plha lla, jonne näkyy puole n kilomet rin päässä oleva Sastamalan kirkko. Kuva 14 Turun tuomio'k,rkon Mustassa kirjas sa on sä ilynyt 1.5.1426 päivätty asiakirja, Jo lla lnge Morjavuoren leski Elseby ja Aritti-poika luovuttivat t uomiol<:i:fkolle kaupunkita lon Hämeenkadun varrelta Turusta korvauksena eräästä (Huom. ennen vuotta 1426 tehdystä) testamenttilahjasta. Ko rvaus täytyi antaa, koska Jusse Fossin perillinen /nge-valnaJa ol i myynyt Jus.s-en Sastamala n kirko lle testamenttaamat perintömaat Ja ta lon Rautaveden ete lä rannan Ekan kylästä. Ke ne ltä Jusse o li talon ja maat pe rinyt tai osta nut, ei k.errota . Mutta näyttää sil tä, että asialla on yhteys siihen, että Karkusta 1439 erotetun Kallia lan eli Tyrvään kappe lin kirkontl le issä on peräti viisi merkintää Jusse Fossin mahdoll isen s ukula1sen Lauri Hassln vuosi na 14•69-1511 ma ksamista ä1tivainajansa kirkolle tekemä n testamenttllahjoit uks.en råsteistä. Tyrv ·,än kirkko rakennetti in 1506-1516. Lauri Hassi o li isäntänä Ekon kylä n talossa ruo 2 perä ti 45 vuotta 1466-1511 ja lautamie lienä myös niillä vuoden 1466 käräj illä, joilla riidelti in kylän entisistä yhteisma ista Ekosaa ressa. 19
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=