20 Lau rin pojan Martin isännyyden ai:ka jäi lyhyeli::si, minkä jälkeen vuosina 1S17-1540 s.ekä Ekon että Mäenlcyl1än iHassin isä ntänä oli Laurin oletettu pojanpoika Eric Hassi. Hänen poik.Jnsa Jaakko oli E!kon kylän Hass in ja oletettu vävynsä NH/o Kärväinen Mäenkylän Hassin isäntinä vuoteen 1568 asti. Hassin talo häviää lopullisesti Ekon kylästä, kun Porin ja Ulvila n kirkkoherraksi siirtyvä Martfnus Olaf [k.1583) Tyrvään kirkkoherrana ollessaan liittää sen 1570 äitinsä kotita loon Junnilaa n (kartta kuva.ssa 15). Ekosalon yhteismaita koskeva riita ratkesi vasta vuoden 1530 käräjillä, kun Loukkuhm (Lauku la n) ta lolliset palauttivat korvausta, vastaan Ekosaaresta ostamansa perintömaat Karkun kirkolle. Lopu lli sesti kauppa vahvistettiin vasta 1644. Kustaa Vaasa tavallaan päätti eräkauden kumoamal la 1542 asumattom ien erämaavaltausten pyhänä pidetyn omistusoikeuden. Va,ikka k.Jnsa kapinoi kuninkaitaan vastaan, roomalaiskato linen kirkko säi lytti Suomessa läntise n oikeusjärjestyksen. Vuonna 1S51 Mäenkylän Hassin isä ntä Niilo Kärväinen sai 40 markan sakon Olavi Rapapään ruismaan valtaamisesta. 15S6 Karkun kirkkoherra Sigfr idus taas vannoi, että,Nii lo Kärväinen oli varastanut ja teurastan ut pappilan karjaa. Kun 11 miestä kuitenkin vannoi Niilon mukana puhdistusvalan, lautakunta totesi hänet syytt.ömäksi ja kirkkoherra Sipiä sakotettiin 40 markalla väärä,stä valasta. Vuonna 1559 Olav,i Rapapään maista, suoritettiin katselmus. Sen seurauksena Ni,ilon aiempi sakkotuomio kumottiin käräji llä ja väär in työnsä suorittaneita syynimiehiä sakotettiin. V-ahän myöhemmin Mäenkylässä asui Karkun kappalainen Muthius Burtlioldi (k.1637). Hänen kuuluisa ja upporikkaaksi tul lut poikansa Johcmnes Matthfue Collinus (1603,-1671) vahvistutti Karkun kappalaisena ollessaan syyskäräjillä 1630 sop imuksen, jolla Yrjö H11ssi vaihtoi 2½ äyrin talonsa Collinusten 4 äyr in taloon Kiikoisjä rveltä Tyrvään syrjäkylältä. (Veroäyri vastasi yhden tynnyrin kylvöalaa.) Mäenlcylässä 1604 syntynyt Johannes Mati npoika oli Karkun kappalainen 163-9-1661 ja kirkkoher ra 1661-1671, joten kylän kuvassa oleva n sarkajakokartan tekoaika 1644 sop ii hyvin hänen suunnitelmiinsa . Ulkoasianneuvos Heikki lmpola kertoo (Genos 66/1996), että Johannes Matinpojan ottama nimi Collinus on johdettu latinan sanasta co//is (mäki, kukkula) . Nimi viittaa Karkun Mäenkylään, jossa siihen aikaan oli nel'jä taloa, joista kaksi Mäkelän taloa yhdistettiin vuonna 1624 "papinpöydän a/JeN Mathias Bartholdin omistamaksi kappala isen ta loksi , johon my.ös Hassi a iottiin liittää. Sovittu tilusvaihto jä i kuitenkin toteutumatta, toi.sin kuin lmpola kertoo. Mä,enkylän talot olivat ainakin kahdesti yhteisviljelyksessä, miikä vihjaa siihen, että kaikki kylän talot olivat alun perin saman,Hlass in perintötalon osia . Lautam ies Jöns H11ssi oli Luons in isäntänä 1550. Henrik H11ssi puolestaan isännöi Hassin sekä Mäke län taloa 11:U-1 754. Johtopäätös Löytyneet nimipesät varmistavat, että samaa Hassin sukua on siirtynyt Sastamalan Karkusta varhai,n eräkaudella 5ääksmäelle ja ehkä myös .suoraan Jämsään. Yleisestä länsis uomalaisesta tavasta poiketen sukun imeä, Hassi käytettiin Sastamalassa riippumatta siitä, missä talossa asuivat. fastä käyrannöstii ku itenkin luovuttiin s uvun siirtyessä Sääksmäelle, mistä johtuen tiedän suvun vaiheista Sääksmäellä vain sen, että se asui Tarrti lasta erotetussa Tyrisevän kylässä nykyisen Akaan kunnan alueella, joka Eino Jutikkalan mukaan asutettiin jo 200 luvuHa. Kokemäenjoen laakson seudui,lta vä,hän etelämpää Loimijoen ,laaksosta, Pa lojoen Malmin torpan perunamaasta v.1904 löytynyt Suomen esihistoria llisen ajan hienoin taideteos Huittisten hirvenpää, joka on ajoitettu mesoliittiselle aja lle noin vuodelle 5100 eKr.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=