Olaus Magnus (1490-1557) oli Uppsalan t uomiokunna n ka niikki, Strä ngnäsin tuom iorova,sti ja paavin va lt uuttama pohjo isen anekaup3J1tarkastaja. Velj:ensä o li Ruotsin arkkipiispa. Oltuaa n aluksi lkuninl<aan suosikkeja, Kustaa Vaasa erotti heidät ,reformaatlon vastustajina ki rko ll isista viroistaan 1527. Olaus muu tti pois Ruotsista, Julkaisi Venetsiassa 1539 ensimmäisen Pohjoismaiden kartan, Carta Marinan, ja sen jälkeen 1555 Roomassa Pohjoisten kansojen historian, jonka runsas kuvitus perustuu !kuulopuhe isiin. Olaus esittää Suomen entisenä !kuningaskuntana ja ital ia lainen kaiverta ja villinä erämaana, vaikka maanvilj ely ol i jo 1500-luvulla mu uttunut pääelinke inoksi. Kuvissa 17, 18 ja 19 !kuvataan s uomalaisten metsästystä ja kalastusta. Kuvassa 20 ja 21 turkiksia myydään se kä i fään venäläisille että länteen sa'ksa laisille. Vastineeksi saadaa n suolaa, koruja ja metalliesine itä. 1Pronss ikausi (1500,SOO eKr.) jakaantui Suomessa itä,iseen ja lä nti seen kulttuuripi ir iin . Erätalous oli pää elinkeino. Asuinpaikat va littiin kal a.stukseen perustuen, mikä nä,kyyvieläki n selvästi fämsä n kylä- ja pä ivä lmntakartassa. Viljoista tunnettiin ohra ja,vehnä, lkotieläirn istä lehmä, ilammas, vuohi ja si ka. Kupa rin ja ti nan seoksena syntynyttä pronssia e i saat u Suomesta mutta sitä osattiin löydettyjen muottien perusteella tä,ällä va la a. Varsi nkin Ka rkku Kokemäe njoen laaksossa ol i kuului sa vaskisepistää n. ,Rautaka,usi (500 eKr-1300 jKr. ) jakaa ntuu esiroomalaise11 n (500 eKr-0), rooma laise11n (0-400 jKr.), hnsa invaellusaikaa n (400-575 jKr.), merovingia ikaa n (575-800 jKr.), viikinkiaikaan (800-1025 jKr.}ja ristiretkiaiban (1025-1300 jKr. ), Rautaa, föytyi jä rvimalm ina,Suome.sta. Kun sitä osattiin tää ll ä myös pelkistää, rauda n käyttö levisi no peasti ensiksi idän suunnalta;. Ristiret kiaikana Suomi s iirtyi historia lli seen a ikaan, jolloin Kokemäenj oen laa ksosta a lkanut maanvilje ly voitti vä hitellen el inke inona eräta louden pyyntikulttuurin, joho n sitou tuneet la ppa la iset vetäytyivät pohjoiseen. Rauta ka uti sia löytöjä on ru nsaasti mm. Jämsästä, jonka jokivarr11ssa vilje ltiin ru ista jo joskus vuosien 40().600 ti enoilla . Historia llisellle keskiaja ll a siirryrtä11ssä vi lkastunut tu rkis, kauppa johti arvokkaimpien saa Iiselä inten vähentymiseen ja erätalouden pa ino pisteen s ii rtymiseen kalastukseen. lohikaloja a rvostettiin en iten, mutta muutkin kalat ke lpasivat. RAUTAKAUDELTA Kuva 17 Kuv.i l9 lämän aukeaman kuvat ovat Olaus Magnuksen k.u111itusta kirjaan Pohjoisten kansojen historiaa. Pyyntik!u ltt,uuri tar~itsi vähintään 25 km2 riistama ita yhden perheen elättämiseen. Talve lla pyydettiin tu rkiselåimiä, kesä isin, kaloja. Orava nna hkoja käytett'iin rahana. Saalis suo lattiin tai kuivatti in ja vieti in markki noille ta lvike leillä järvien jä itä pitkin . Suolan tärkeyttä kuvaa se, että Jämsän Hassin t.ilossa kin o li vain suolan varastoimiseen ta rko itettu aitta. 1930- luvul'la Urpo käytti sen hirsiä taloonsa, mutta aitan hirret jatkoivat ja jatkavat kai vieläkin suolan hikoi lua Hakulin pirtissä. 22
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=