KESKIAJALLE Kuva 20 Voionmaan kirjassa (s . 276) on luettelo Lahisten kartanon Synsiönl ah den eräpa lstalle kevää ll ä 1520 lähettämän neljän erämiehen varusteista, ru nsaista evä istä, keirtovä lineista, apumiesten ja hevosen pa lkkarahoista . Erä pa lsta on se sama, jonka Tavast-suku oli ostanut Hassin ta lolta vähän aiemmin .luettelo noideri Päijänteen 1500-luvun erämiesten kaiastu svä Iineista: "Koukkuja 19 ja punnan niintä koukkusiimoksi jo 2 uutta nuotonkoppaletta ja yhden ahkit;inpohjan, padan ja kattilan, 4 särkiverkkoa jo 8 houkiverkkoo ja lohnoverkkoo, 2 kirvestä, 8 naulaa fiomppujo verkkojen paikkaamiseen jo 12 roudonkappoletta 4:ää ohrainto varten 3 äyriä penninkejt;i puolen nuoton vuokraa, 5 verkkoa ja 40 menoa varten, vuodon 12 korvokenkäporio varten, 4 puntaa suo.loja jo 5 markkaa selvää rahaa erämiesten palkaksi." Seuraavan aukeaman kartta 24 kuvaa kansairwaellusajan jälkeistä Pohj ois-Eurooppaa, Jolloin lännestä tulleet germaanit ja idästä tulleet slaavit alkoivat vallata Itämeren suoma laisten heimojen harvaan asuttamaa maata . Aika 1000-luvun kammallakin puolella o li hyvin sota isaa . Kä,sitykset suomalaisista, suomenkie1estä ja Suomeri a.suttam i,sesta ovat viime vuos ina muuttuneet. Eräs saksi lainen 600-luvun kronikka ma initsee Karj alan ja Suomen tanska laisten perustamina kuningaskuntina. Myöhemmän esihistorian aikana Länsl •Suomessa,asui itämerensuomalaisten kielen omaksuneita germaaneja, jotka Jättivät' omat Jä lkensä lounaisiin murteisiin, siis suomalaisten Ja hämäläisten puheeseen Ja nimistöön. Kari Tarkiainen väittää, että esim. Harjavalta tulee sanasta Hariawald. Nuo muinaiset germaanit eivät olleet ruotsa laisia, koska tuolloiset skandinaavikielet eivät olleet vielä eriytyneet muista ge rmaanikielistä. Väitetään myös, että Hämeessä ja Satakunnassa maata viljel'evä vauras yläluokka puhui rautakaudell a kotikie lenään sa ksaa. Gotlannin kautta kulkenut t urkisten k:a uppareittii muuttui kansai nvaellus- ja viikinkiaikana vaara ll iseksi ja sen tila ll e syntyi korvaava reitti, joka ku lki sisämaavesistöJä pitkin Laatokalla Saimaan, Päijänteen Ja Kokemäenjoen kautta Ka i antiin Ja sieltä Ruotsin järviseutujen kautta Atlanti lle. Ehkä tämä sw houkutteli Hassin ka upplassuvun Päijänteen ran noi lle luomaan Ja varmistamaan kyseistä Järvireittfä, jonka ansiosta Mälarin saareen syntyi Birkan ka upunki, jonka kai karjalaiset håviittlvät vuonna 975 samoin kuin IBi rkan seu raajaksi rakennetun Sigtunan 1187. Karjalaisten tekemien ryöstöretkien torjumiseksi Birger Jaa rli (n. 1200-1266) perusti Tukho lman 1254. 1Birger Jaarli lii tti myös Hämeen ja Satakunnan Ruotsiin. Perustamalla Hämeen linnan hän siirsi valtakunnan itärajan Kymijokeen ja Päi jänteeseen. Päijänne ja, varsinkin Etelä-Päijänne muuttu i 1250 Birger Jaarlin sotaretl<en jälkeen rauhattomaksi raja-alueeksi, kunnes vuorina 1323 so lmittiin Pä hkinasaaren rauha,. joidenkin lähteiden mukaan hansakauppiaideri vaatimuksesta. Silloin sovittu raja o li ensimmäinen Ruotsin ja Novgorodin virallinen raja, joll a o1i sifä vä hemmän merkitystä mitä pohjoisemmaksi mentiin . Vuonna 1471 Moskovan ruhtinaskunta val:toitti N'ovgorodin. Ja tällii seikall.i oli suuri merldtys Pähkinäsa.iren r;iu,h.issa solmitun raja n t..i.ikse eristyksiin j;iäneil le ka rja laisille ja muille suoma lais-ugril aisille heimoill e. 23
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=