24 Arl<eolog;i Unto 5alon mukaan kristinusko s.aapui Suomeen idästä pam ennen Ruots ia ja Birkaa. Kalm istoj@n kri;stilliset korut ja slaavil aiset lainsa nat pappi, suntio, raamattu ja risti kertovat, että pakanuuteen rauhanomaisesti s uhta utuva ortodoksisuus rant:a utui Suomeen jo 500-luvulta lähtie n. 800luvu n loppu un mennes.s.ä se o li levinnyt ko ko s uomalaisalueelle. Poikkeuksena o li Kalannin seutu, joka lienee llittynyt jo 1000-luvun jä lki puoliskoll a Rooma n kirkkoon, jolle ortodoksisuus oli me lkein pahempaa kuin pa ka nuus. Legenda e nglantilaisen piispa Henrikin Ka lanti in tekemästä ensimmä isestä ristiret kestä 1150 voi o ll a va in ruotsa laispropagandaa, jonka mestari oli 1400, luvu il a Suomen a rkkipiispa Maunu 11 iavast (1357-1452). Tehokasta va lla nkäyttöä oli he lvetillä pelottelu ja sen lääkkeeksi keks itty anekauppa, joka näyttää va ikutta,mien myös Hassin suvun kohta lo ihin e nemmän kuin Ola us Magnukse n hirmuiset ml!rikäärmel!t . Va rmaa on toiseksi risti r@t keks i naam io itu Birger laari in sotaretki, jolla hä n liitti Hä,me@n ja Satakunnan Ruotsin valtakuntaan 1249. Sitä ede ls ivät hämä läisten ja karjala isten kiivaat he imosodat, kun taas vuot@en 900 saakka Suomessa o li e letty suhteellisen rauhallista he imokunin ka iden a ikaa. Ra uha n ja se n tuoma n vaura uden takeena oli norjala ist @n saagojen mukaan Kainuun kun ingaskunta, jonka keskus o li Ka lannissa,.vanhalta ni me ltään Ka inulandissa . Myö.s 'koinu'-sana o li ge rmaanista perua ja tarkoitti a lavaa merestä noussutta maata ; myöhemmin se jäi tarkoittamaa,n vain kuningaskunnan itä raja ll a ollutta nykyistä Ka inuuta. Sk.andisaagoissa Suomea kutsuttiin myös Jotunien maaksi, koska e ns immäinen Kainuu n k1,mingas oli nimel tään Fornjot eli Vanha Jotuni. 136 oli pidetty yhteyttä. , äyWlll.p!i ilUI, että Kaianti itse sen jälkeen kuin ruotsalaista asut usta oJi sinrw sijoittunut j a liikesuhde sen ja emo.maa-asutuksen vä:till oli kehittynyt, tuJi. jossain määrin välit am!iän a takunnan bäm.äläiskaupJJ1111 väljemmille vesille. Tähän näet vi,ttaa arabiaJaisen Idrisin ennen kosketeltu tieto Kalannin kauppapaJka ta. fotta Kokemä njoen keski- ja suunpuoleisellakin· juok:suUa on ollut omat .. ,,,,,_ ikivanhat kauppa.keskukselll!a omine aiva n e'rikoisluonto· in kirkolli.sine muistoineen. K•"" 77. Tarunomab<n Tcl jln bu• po~ tienoo Kokomtello. Vanhin kauppakeskus n ytfää tä.ä.Uä oll en Kokemäellä (kuva 76, n:o z). liillä tienoin, missä joki tekee poukaman syvä.11 pohjoiseen, on muistoja säilynyt useammastakin kauppa.paikasta lähekkäin, ja kullakin niis ä näyttää olle n myös oma kil'kkonsa . Ylistaron kyliissä Kylä-Horellin talon maalta, Uih-011 Sonnilan. ja Siemen jokien laskua etelästä. Kokemäenjokeen, on tradition• omainen •Teljån (Telge) kaupunki•, jQnka paikalla jo ai mmin kosketeltu piispa Henrikin saamahuone, tkaupun issa ollut entinen tavara-aitta., kuti;n kerrotaan, vieläkin. on paili:all kirkoUi. na mui tomerkkinä (kuvat 77 j a 78). J oen poukamassa, n . 4 krn:n pällssl edelli e tå p0hjoi n, 0,1 ··historiallisista muinaisjäännoksistå rikkaassa KakkuJaisten kyl.äs:sli n. . 1 a!v-omäen ja Juupelin talon vllillä muistoissa 1Viroo kirkon• nim lfä säilynyt muinainen kirkko. Se sijaitsee kauppapaikalla, jonka paikkakunm1l!linen trndi tio tunt •Hahlon kaupungirn ni.mellli.. Tämän itlipuoMla, n. 2,l km:n päässä ede11isest:A, 011 •Kiilan kirkko , Hintikkalao kylässä Mankoisten talon maa!la (kuva 79). Kirkosta ja sen h.autausmaasta on j åånnök iäkin säilynyt. Paikasta on myös säilynyt muistoja jo pakanuudenaikai c:na kokous-- ja arpomispaik.kana (siinl!. •h lmiå jaettiin ja arpaa lykättiin ja lyötiin•)- Myöskln Kokemä n vanhan r eitsyt fariallc pyhit tyn s urakunt.akirkon paikalla, pien ll KoJ-: tmii njoen saarella, kertoo muis toticto ollee;n k..'\uppapaikan, jos.sa ,sa.k$att eli ulkomaiset kauppiaat harjoi tivat kauppaa (kuva 8o). Nämä neljä muistotiedon ilyttämåii kauppa- ja kirkonpaikkaa ovat siis kaikki yhdessä ryhmässä alueella , joka run i ta asutusjäännöksistään pU.ttlen on ollut jo pakanuuden aikana tiheän asutuk$en ke\ikus (kuvassa 76 n:o 2:n ympärillä oleV8:t ristit osoittavat näiden asemia), Alempana jokivarrella on säilynyt kirkkomui toja oinilan kylästä nykyisessä Nakkilassa sekä nolan lllikkosa.arelta (kuvassa 76, n :o .1:n ja 2:n vfililll ). Vielä. aJempa.na ovat lviJan kirld:ornuistot Liikistöstä (kuva 76, n:o 1)1 ja Lähdekirja: Juhani Rinne, Pyhä Henrik, p iispa ja marttyyr i SKHS )()(XIII, 1932, Ot ava
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=