Itä- ja Länsi-Rooma j akaantuivat vuonna 39S. Bysantin kulttuuri kukoisti hienolmmitlaan noin vuonna 500, minkä j1ilkeen kristinusko levisi ra uhall isesti idästä päin ma.ahamme jo ennen !Ruotsia. Kuhmoisten Papinsaaresta löydetyt kristillisaiheiset korut on ajoitettu 800- luvulle. Sen j1ilkeen, kun Rooman paavi ja Konstantinopolin patriarkka julistivat toisensa pannaan vuonna 1054, myös hämäläisten ja karjala isten taistelu erämaista sai uskonsodan luonteen . Novgorod oli ristiretkiajalla voimakas valtio, jonon lii ttyneet karjalai.set ulottivat va ltansa Etelä·, Itä· ja Pohj.ois-Suomeen ja teki,vät Ruotsiin, asti ryöstöretkiä hävittämällä Birkan ja Sigtunan ka upungit. Kuva 27 Näköala Puukkoisten Päi jälän li nnavuorelta Maata, viljelevä heimoyhteiskunta rakensi ryöstöretkien va ralta, mäkilinnoja, joista sisämaan pohjoisimmat o livat Jämsäss1i ja Kuhmo isissa. Siihen ai kaa, kun Ruotsln va ltapiirin raja siirtyi Kymijokeen j a, Påijante,eseen, Jämsänkosken Unnasenvuori oli novgorodilaisten (karjalaisten) tukikohta. Perimätiedon mukaan hämäläiset estivät novgorodilaisia leiriytymästä sii hen. Siitä syntyi kova taiste lu, mi nkä jälkeen Linnasenvuoren juurella o leva niitty sai nimen Veriniitty. Samoihin aikoihin Puukkoisten Päi jälän kylän Lin,navuore lla käytiin 1100luvulla kova tappelu, minkä jälkeen tuosta jylhästä paikasta tuli kai tuosta syystä pitkäksi aikaa kammattu tabu. Paikalta on löydetty harvinaisen runsaat 340 esinettä. Niistä suurin osa on seppien raaka-aineeksi tuotuj a romuesineitä, jotka kertovat yhteyksistä itään, länteen ja Baltiaan sekä tukevat ark.eo logien (mm. Janne Vilkunan) päätelmää Jämsän kautta l<u lkeneesta rautakaut1sesta Pohjois-Päijänteen kaup;pa reit1stä. Päijänteen ra,nnan Tyrlsevän vuori on ehkä ollut myös vartiopaikka, josta näkyy Unnavuorelle. Hasslnky'län ka nssa sama,an Isojärven vesistöreitt1i n kuuluva ll a Puukkoisi ll a täytyi tuohon aikaan asua jo niin pa ljon väkeä, että kykeni tuon vartiointl linnan rakentamaa n. Hansakauppiaiden aloitteesta 1323 solmitun P1ihkinäsaaren rauhan j älke,en ra jan länsipuolista Suomea alettiin Ruotsissa kutsua Itämaaksi. Novgorodin, tasavallassa Ka rja lalla oli oma sisäinen itseha ll into vuoteen 1260 saa,kka. Arkeologien löytämät suomenkieliset tuohikirjeet kertovat sen kulttuurista ja laajalle levinneestä kirj oitustaidosta. Novgorod ei joutunut mongolie11 vallan a,lle kuten muu Venäjä. Mongo liva llan päätyttyä Iivana 11 1 valloitti 1478 ja Iivana Julma hävitti Novgorod in 1570. Iivana Julmaa s.eurasi tsaa rina Boris Godunov ja häntä Va le-Oimitrien aika, joll oi n kuni11gas Juhana ll l;n vävy Pontus de la Gardie vallloitti Ruotsil le Käkisa lmen läänin ja lnkerinmaan ja hänen poikansa laiska Jaakko miehitti Novgorodia kuusi vuotta ja sen jälkeen Moskovan vuonna 1610. Lais kaJaakon armei ja koostui suoma,laissoti laista, joiden joukossa o li Osmo Hassin mukaan myös j oku Hassiniminen mies. Varmaa on, että samassa, armeijassa taisteli äitini Maija Hassin kaksi esi-isää: aate lislipuston majoitusmesta ri Jöran Prytz ja Meri karvian Riispyyn isäntä Lauri Heikinpoika, hänen veljensä Antti ja hänen poikans,a, kengitysseppä Kasala n Kristoffer. (Vrt. Äitini tuplakusii nien suku). 27
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=