Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä

Kuva 29 KIRKKOTAITEEN AARRE Jämsän kes'kialka lsesta roomalaiskatol isesta kirkosta säilynyt Neitsyt Marian altta rikaap,n on todennäköisesti tehnyt joku saksalainen mestari l yypekissä tai Tukholmassa. En tiedä, milloin se on hankittu, mitä maksanut. Alnar ikaapin kuvan julkaisemiseen tässä kirjassa on kaksi syytä: Ensimmäinen on se, että harva jämsäläinen tietää teoksesta, koska sitä säilytenään hyvin konservoituna harvoin auki olevassa kir,kkomuseossa. Toinen syy on epäily, että sen on seur.ikur,nall'e hankkinut esi•isämme Hennridus Ola, i - ei omilla r.ihoillaari vaar, kirko11 kymmenysveroilla. Arki päivisi11 suljetun tammise,n kaapin oviin on maalattu Neitsyt Maria sekä arkkienke li Gabriel. Avatun kaapin keskiosassa on koristeellisen katoksen alla pieni taidokkaasti tehty puuveistos, joka, esittää kruunupäist.ä Neitsyt Mariaa, joka pitää kirjaa lukevaa Jeesus- lasta sylissään. Neitsyeri viitan väri on taval lisesta poikkeava, sillä ortodokseilla viitan väri on purppura ja roomalaiskatolisilla sininen elli Marien blau. Kaapin ovien sisäpuo'lelle on maalattu kwat neljästä pääneitsyestä. Vasemmalla ylhäällä on Pyhä Barbara ja torni, Johon julma isä oli hänet vanginnut. Barbaran kuvan alapuolella on P-yhä Margareetta Ja lohikäärme, Jonka hahmossa kiusaaja tätä ritarie n suojeluspyhimystä ahdisteli. Kaapin oikeanpuoleisessa ovessa ylhäällä on kidutusrat.as Ja P"yhä Cathar'1na, joka o li keskiajalla Suomen suosituin naispyl'llmys Suomessa ja hänen alapuolellaan Pyhä Dorothea kukkakorln kanssa. Arkeologia on paljastanut, että Jämsän jokila,akson asutus on pa ljon vanhempaa kuin Suur-Jämsän historia olettaa. Kuhmoisten Paplnsaaresta löydetyt kristillisalheiset korut on ajoitettu 880-luvulle, jolloin kristikunta o li vielä jakamaton. Pitäjänä Jämsä ol i olema,ssa ainakin vuonna ll411, jolloin se n rajoja Kuhmolsta vastaan käyti in. It se näinen pitäjä, tarkoitti tuolloin, että paikkakunnalla ol i oma kirkko. Hämeen ensimmäisessä kirkollisessa aluejaossa Jämsä !kuului Hollolan rovastikunta,an. Tamä houkuttelee ajattelemaan, että Jämsä olisl a,sutettu Päljännettä pitkin etelästä, mutta kuten o len jo monta kertaa todennut: Ennen kr1istlnuskon tuloa ja kauan sen jälkeenkin Jämsä kuu lui hallintopitäjänä ensiksi Hauhon ja sitten lsojakoon asti Sääksmäen kihlakuntaan. Pitäjän ensimmäinen kirkkoherra mainitaan nimeltä vasta 1497. Aluksi papitkaan eivät viihtyneet Jämsässä. kuin par i vuotta, kunnes v. 1564 pitäjään ki rkkoher raksi tuli 28 vuodeksi Hämeenkyiröstä Henrlcus Ola/ niminen nuori pappi, joka meni naimis iin kirkon vieressä sijainneen Auvilan tyttären kanssa. Vuonna 1586 Henricus hankki vaimonsa ta lo lle verovapauden fämsässä paljon läänityksiä omistava lta Henrik•K/aunpoi.ka Hornilto. Henricus Olal puolestaan oli Hämeenkyrössä ollessaan vannonut uskollisuutta Juhana. Herttualle, joka oli katolis uuden Ja kansaklel isen messun kannattaja , Vielä vuonna 1683, kun pitäj än toisen kirkon rakennustyö aloitettiin, kirkkohe rra flor inus hämmästeli, kui nka vanha kirk.ko oli edelleenkin täynnä katolis1 1a "messualttare/ta Ja multa paavf/1/sta taikauskoa ed/stdv/tJ .htipedllis/{j la.ltoksla". Uskonpuhdistus tuli Jämsään siis hyvin hi taasti, mikä auttoi kuvassa dlevan aarteen säilymisessä. Altt·arikaappi on maksanut paljon eikä sitä haluttu hävittää. Arvelen, että ennen Florl nusta lähes 40 vuotta (1607-1643), Jämsässä vaikuttanut "paha pappikln" el i latinaa hyvin osannut Ta pani Matinpoika Svanstrupe ol i henkisesti kallellaan katolisuuteen. Voi olla, että hän sai lisänimensä ' 'Jämsän paha pappi" ajaessaan kinkereillä liian kovall!a kuril la hyvää sisälukutaitoa . Koska Jäm;ässä ei asunut aatelisia, pitäjän yläluokka muodostui varallisuuden, luku- j a kieli taidon perusteella. 29

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=