30 ERÄKAUDEN! LOPUSTA UUDENKAUPUNGIN RAUHAAN (1721) ERÄKAUDEN PÄÄTTYMINEN Sankarikuningas Kustaa Vaasa tunsi Suomen olot, sillä hän o leskeli Suome.ssa kauemmin kui n kukaan muu Ruotsin ~uningas. Hän perusti mm. Helsingin kaupungin 1550. Seuraavana vuonna 1551 jämsäläiset talonpojat hyökkäsivät Kalajokilaakson Pyhäjärvellä omistamilleen eräsijoille muuttaneita uudisasukkaita vastaan polttaen heidän talonsa. Kumpi!kln osapuoli, joihin, ei kuulunut hassilaisla, valitti kahabsta kuninkaalle. Jämsälä isten va li tuksen peruste oli se, että vakinaisesta asuinpaikasta kaukana ol leista asumattomista eräpalstoista oli maksettu veroa . Ne ollvat olleet vuosisatoja jatkuneen erä,talouden perustana, niitä oli myyty ja ostettu ja niistä o li käyty käräji ä. Kyse oli kuitenkin eräänlaisesta siirtomaapo litlibsta, joka oli alkanut sotia koko maan asuttamista vastaan. Niinpä Kustaa Vaasa aset:t.ui kiistassa uudisasukkaiden puolelle jämsäläisiä vastaan, koska oli jo kymmenen vuotta aiemmin ilmoittanut, että kaikki asumattomat erämaat ovat "Juma lan armostaH kruunun omaisuutta. Kruunua ja Juma laa edusti Kustaa itse. Vuonna 1552 hän lähetti Savonlinnan pää ll ikölle Kustaa Finckelle ja eräille muille korkeille virkamiehille uudisasukkaita koskeva,t tuirvakirjeen, joka käytännöss · lopetti eräkauden. Samalla se antoi sa11olaisille valtakirjan asumattomien tilojen ja erämaiden valloitukseen. HASSIN SUVULLE ERÄKAUDEN LOPPUMINEN MERKITSI ELINKEINON VAIHTOA JA KÖYHTYMISTÄ Kustaa Va,asa pyr ki sosialisoimaan k.all<en. Arvoturklksetkin piti tarjota ensin kruununvoutien ostettavaksi. Jos näin ei tehnyt, joutui käräjille, kuten Arvajan Tuomas Ollinpoika, joka sa i talvelle 1559 hurjan 40 markan sakon, kun o li myynyt kaupunkiin !luvatta kaatamansa hirventaljan ilman kuninkaa,lllisen majesteetin lupaa. Koko Jämsän pitäjää sakotettiin vuonna 15'64 oravien ampumisesta rauhoitusaikana ennen pyhäinmiestenpäivää. Vuosis,a,toja jatkunutta talonpoikien itsenäistä omistusoikeutta al'ettiin rajoittaa Keski-Euroopasta tuodulla ajattelulla, jon,ka, mukaan ta lonpojilla oli maihinsa vain hallintaolkeus mutta ei omistusoikeutta, mikä saattoi olla vain kruunulla ja aatelilla. Näistä syistä Kustaa Vaasa oli Jämsässä vihattu kuningas, jonka ajoista lähtien valtiovalta alkoi puuttua loputtomien, verojensa turvaamiseksi myös elinkeinopolitiikkaan,. Hassin suvun suhteellinen vaura us näyttää ollleen 1400-luvulla suurimmillaan ja perustuneen kuivattuun ja suolattuun kalaan eli sä rkeen ja muikkuun, Jota myyntiin ntynnyrika lana• paastoruoaksi Eurooppaan, Vielä 1539 Olavi Hannunpojan Arva]an talo oli Kustaa Vaasan ensimmälsessä maaklrJassa Jämsän Kauhkialan neljänneskunnan eniten verotettu kahden koukun ta lo yhdessä Kähein Ja Saaren talojen kanssa. Kauhkialan neljänneskunta käsitti puolet silloisesta Suur-Jämsästä fämsänjoen eteläpuolen mukaan lukien Koskenpään ja Petäjäveden. Kustaa Vaasan halli tuskaudella Hassi nkylän päåe1inke1noksi tuli kaskiviljely, jota harjoitettiin vain omaksi tarpeek-si . Vakinaista peltoa j a karjaa ol i kylässä liian lkokonaispinta -alaan verrattuna kuitenkin hämmästyttävän vähän. Se tarkoitti kalakaupa lla eläneen suvun nopeaa köyhtymistä. Huhtakaskea kylällä ei koskaan poltettu, lehto· ja r'ieskakaskia sit.äkin enemmän . Paikallaan pysyviksi kaskiviljelijöiksi ryhtyneet Pekka Vernikanpojan pojanpojat alkoivat taas käyttää sukunimeä Ha ssi (katso Hassin isäntåluettelo). liman vakituista asutusta olevat erämaat oli myytävä aatelisille, joi ll a toisin kuin talon,pojllla o ll oikeus pitää torppia Ja asuttaa niit.ä lampuodeillaan. Koska erämaiden tarjontaa ol i paljon, niiden hinnat laskivat niin että miehenmetsän suuruisen usean ne liökilometrin laajuisen erämaan saattoi saada viidellä markalla. Kuva 30 Kuva 31
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=