SUOMEN HISTORI.AN HIRVITTÄVIN AIKA ALKOI NUUASODASTAJA KESTI 1S0 VUOTTA Suomessa ja, Ruotsissa ei koskaan ole ollut maaorjuutta. Ehkä, se johtuu siitä, että sen luonnonolosuhteita vastaan tappe lem.1an tottuneet asukkaat ovat hämäläisten tavoin muna itsenäisempiä ja it sepälsempiä. Kun Birger Jaarli liitti suhteellisen itsenäisen Suomen suhteelli sen helposti Ruotsiin 1249, vain osa Hämeen ja Satakunnan miehistä vastusti sitä. Niistä, jotka asettuivat Birgeriin puole lle ja Novgorodia vastaan, tuli kuninkaan palll<i tsemia mahtimiehiä . Birgerin pojan l<Juningas Maunu Ladonlukon vuosien 1279· 1280 Alsnön her,rainpäivillä antaman asetuksen jälkeen veron maksamisesta ra,tsupalvelulla tu li pääsylippu maa lliseen rälssiin, Josta kehittyi aatel issääty. Aate1ittomia rätssi-isä ntlä sanottiin knaa peiksi. Rälssijärjestelmä tu li Suomeen linnojen mukana. Syksyllä 1438 Ylä-Satakunnan ta lonpojat nousivat kapinaan kuninkaan veronkantoa sekä rälsslmiesten etuoikeuksia vastaan ja valits ivat omaksi kuninkaa k~een pi rkkala la, isen Davidin. Kapina levisi Hämeeseen, jossa talonpoikien viha kohdistui etenkin Ruots in kuninkaan luottomieheen Hämeen linnanpäällikkö Olavi Tawasti in . 100 vuotta Davidin kapinan jä lkeen voimakuningas Kustaa Vaasa, tava ll aan petti tukijansa ; ryösti klrkon omaisuuden, pani talonpojat verolle j a muutti vaa likuni nkuuden perinnöllliiseksi. Siitä sitten tappelivat vuoron perään Kustaan pojat Eeri k IV, Juhana 111, Juhanan katolinen poika, Puolan kuningas Sigismund ja hänen ei-kato linen setänsä Kaarl'e. Pohjalaiset ta lo rlpojat nousivat avoimeen kapinaan vi rallisell e kuninkaa lle Sigismundille uskolli sta aatelistoa ja. sotaväkeä vastaan vuonna 1596. Tatä ennenk1n oli ka,pi noitu. Kun Ra utalammin erämaapitäjään paikallisten, elätettäviksi linm1leiriin sijoitetut ylimieliset ruotsa laiset huovit alkoivat 1595 ke råtä taloista lai tonta Joulumuonaa, köyhlen erämaakylien asukkaat suuttuivat niin, että hyökkäsivä t yöllä nukkuvien sotilaiden kimppuun Ja hukuttivat heidät jäähån hakattuun avantoon. Klaus Fleming lähetti ratsumiehensä ra nkaisuretkelle, mutta metsiin paenneista ta lonpojista saatiin kiinni Ja mestattiin vain muutama. Seuraavana vuonna käytiin Nuijas.odan ensimmäiseksi sanottu kaha kka. lsossa kyrö.ssä 25.11.1596, minkä jä,llkeen valtakunnan poli tiikasta paremmi n pe rillä olevat pohj alaiset laativat vallanta,voittelija Kaar le Herttuan yllytyks.estä sotasuunnite lman Turun valtaamisesta ja Klaus Flemi ngin vangitsemisesta. Jaakko Ilkan johtama pääjoukko hyökkäsi Ylä-Sata lmntaan Nokialle. Sitä, ennen Pohjanmaafl rantatietä Ulvi laan joullun al la 1596 edennyt Pentti Poutun johtama joukko yri tti ta ivute lla Anolan kartanossa talonpoikien kunnioittamaa .Axe l Kurkea nuijamiesten puolell e. (Klaus flemingiä vastustanut Axel Kurki 1555-1630 oli Ylä-Satakunnan kih'lakunnan tuomar i ja Suomen viimeisen katolisen piispan Arvi d Kurjen sisaren Elinan miehen, laamanni Knut Eerikinpojan pojimpoika. Arvid Kurki taas oli aiemman Ylä-Sata lmnnafl tuomarin Klaus Kurjen ja Kaari na Flemiflgin poika.) Muufl aateliston tavoin Axel ~urki oli kuitenkin uskollinen Sigismundille ja komensi ratsumiehensä ka,pi nallisia vastaan. Pe ntti Pouttu vietiin Turun Li nnaan, jossa kuoli syöpä läisten vaivaamana. Kuva 32 Kuva 3.3 31
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=