Ehkä talonvahdiksi jäänyt nuorempi veli Prus i päätti kostaa veljensä kuol'eman lietsomalla met$iin paenneibl ta lonpoikia uuteen hyökkäykseen, jota ei kuitenkaan koskaan tullut. Syynä Prusin kiihotukseen uuteen kapinayrity:kseen oli kai tieto puoli toista kuukautta aiemmin 13.4.1597 tapahtuneesta Klaus Flemingin kuolemasta (myrkytyksestä ?) ja Kaar/le herttuan tulosta Turkuun. Tätä ennen oli tapahtunut :Z3.l.1597 myös Mikkelin verilöyly, jonka t oteutti Arvid Tavastin apulainen Petteri Paavalinpoika Juusteen. Hän oli etäinen sukula iseni Virmailan suvussa, j oka nimitti Savon nuijamiesten johtajaa Tapani Hännistä "pikemmin /urjukseksi ja sikopaimeneksi kuin everstiksi" , mutta käytti itse hyväheen ~ m.inlai~,1 valhen.i kuin liv.iri Tav.ist Nyystölässä ja surmautti Mikkelin verilöylyssä yli WO antautunutta Savon nuijamiestä . t::uva 34 Kaarle Herttua herjaa 1Klaus Flemineln,ruumista. Albert Edelfeltin maalaus Topeliuksen Maamme-kirja lojui usein kotini pirtinpöydällä, koska oli Hassin kansakoulua käyvien vanhempien veljieni lukukirja. Lapsena se o li ensimmäinen kuvakirjani j a muistan, kuinka pelkäsin sen yhtä pienen pientä mustava lkoista kuvaa niin kovasti, että siirsin aina paksun tukun lehtfä siltä kohtaa, etten vaan sitä näk1si. Jä lkeenpäin olen miettinyt, mikä tuossa surkean pienessä jäljennöksessä Edelfeltin ma,alauksesta oli niin pelottavaa? Oliko pelkoreaktloni syy isäni kuolemaan liittyvä,refleksi, vai ol iko minulla lapsena,kyky nähdä isänmaani tuon ajan synkkää n mennei,s-yyteen? 33
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=