34 Nuijasodan loppuselvittely Klaus Flemingin kuoli 13.4.1597 . Kaar le Herttua kävi Turussa kesällä 1597 rangaistus retkikunta mukanaan mutta jou,tui palaamaa n Tukholmaan. Kosto kohtasj Suomen aa;te lia ja heidän avustajiaa n 1599. Axel Kurki jo hti Suomen aatelistoa Marttilan taistelussa 29.8.1599 Kaarle Herttuaa vastaan mutta jä i tappi o lle ja perää ntyi Viipuriin, joS&a j,äi vangiksi, t uomittiin kahdesti kuolemaan mutta vapautetti in Suomen aate liston pyynnöstä ja osalllistui sem jälkeen sota neuvoksena La iska Jaakon armeijassa Novgorodin miehitykseen . Loppuelämänsä Ä)[el Kurki eli Nakkil an Anolan kartanossa s ukututkimusta harrastae n. Sen sija;i n osa Suomen aatelistosta mesta,ttiin, kL.Jten liv.iri Arvidin po ik;i Tavast ja hänen i,sänsä . He e ivät olleet samaa Tawast-sukL.J a kuin Suomen ensimmä inen ritari Olavi Tawast, hänen poikansa Ma unu 11 Tawast ja pojanpoikansa Olavi Niilonpoika Tawast 1415-1468, joka o li isoisä nsä tavo in Hämeen linnanhe rra. Nyystölästä hengissä säilynyt nL.J ijamiesten johtaja, nimismies Matti Leinonen vangittiin ja palasi pa ik ka kunta laisten pyynnöstä virkaansa mutta sa lamurhattiin petturina parin vL.Joden pää;$tä . Laukaan kirkkoherra Eerikki Markukse npoika vangittii n mutta vapautettiin, koska "popin tappaja ei päitse taivaaseen ." Hassilan Prusius joutui piilottelemaan varmaankin pitkän aikaa häntä Jahtaavia huoveja, koska hänet oli nimeltä mainiten ilmian nettu Nvvstölän pyöve lille. Jos hänet o lisi saat.u kiinni, hänet ol isi tapettu. Si lfoln mi näkään en olisi tätä kirjoittamassa. Jämsän historian isäntäluette lon mukaan Prusi n lsännvvs päättyi 1626, minkä jälkeen isä nnäksi tuli Matti Pmsinpoika vuoteen 1646 saakka. Kerrottakoon, että Hassin emä ntänä vuosina 1920-1935 olleen ä itini Merikarvia n suku laiset osa llistuivat La iska Jaakon armeij:assa Ve näjän sotaan 1570-1595 mutta e ivät tietääkse ni sen jä lke iseen Nuij .isotaa n. Kahdesti a.ite lo it u ku111 ing.is Sigismundin kannatta ja rats umestari Jöra n Prytz tarttui aseeseen, kun Ka.ir le Herttvan miehet tulivat häntä pidättämään 11.7.1599, jo llo in Kaa rle Herttuan miehet ampuivat hänet kotonaa n Ah laisissa. Rats umies Kristoffer puo lestaan lkaatui 1614 Pihkovan piirityksessä. Kuinka kr uunu ryösti Jämsån vanl'l immat talot Kaa rle Herttua te ki 1602 uuden mat kan Suomeen, lakka utti lin na leirijärjestelmän ja teki muutamia vä lttämättömiä uudistuksia . Matka lla hä nellä oli muka naan 6-vuotias poilkansa, tuleva kuningas Kustaa 11 Aadolf. Kun verovapa us lupa uks illa talonpojat kapinaan yllyttänyt Kaa rle He rttua pääsi kunin kaaksi, hä n lahjoitti 1.4.1608 koko Suur-Jämsäri verotusoikeuden s uosi kill een Magnus von Strijkille, joka tietysti korotti ennestäänkin hirve itä veroja. Jämsä läisten mon ien valit usten jälkeen Kaarle vain torui s uosikkia,an ja vasta seuraava kuninga.s Kusta a II Adolf peruutti lahjoi tu ksen. Talonpoikien a hdinkoa pahens i jo ennen Nuijasota,a a lka nut Piklm-Jääkaudeksi nimetty kylmä kausi, jota kesti 1800-luvulle asti . Samaan a ikaa.n suurva ltaune lmaa e läv.\it Ruots in kuninkaat hyödyrisivät Kustaa Vaasan aloittamaa maakirjaa viemä ll ä :.iihen me rkittyjen ta lojen mie hiä ja hevosia sotiiri. Kun ne kaatuivat eiikä katovuosista kärs inyt talo kyennyt maksamaan raska,ita verojaa n, se merkittiin ns. "autio ks i". Se tarkoitti, että jos joku suostui maksamaa n ta lon verot, hä n sa i se n hallintaa nsa. Tai, jos nä in e i käynyt, ta losta tuli jo ko kruunun virkata lo tai se annettii n lään ityksenä, kunirikaa n s uos ikille.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=