Juuri isot ta lot, joilla oli eniten peltoa ja kovimmat verot, päätyivät katovuosien jä lk,een usein kruunun virkamieh il le, joilla o li myös muita paremmat mah do llis uudet pjtää taloistaa n kiinn i. :Kaskiviljetylllä elävillä taloil la, kuten Has.sillia, Juoks la,hden Heinäkengällä ja Huuskolla sekä Sammallahden Rantala lla, oli vä hemmän veroja ja ma hdollisuus säilyä s ukuta loina. Bern dt Tauben rälssi o li Jämsä n .su urin. Sen 52 tilan joukossa mm. Viti kka la. Toisen virolaisen Fa bia n von Tiesenhausenin lää nityksinä o li 19 tilaa, mm. Hin'kkala ja kru unun laittomasti ryöstämiä sukutailoja kuten Könkkölä . Jopa kie lenkääntäjä Jako b Ranies sa i 1649 la hjo itusma iks11en kolm!! jokivarren ka ntataloa eli Kaukola n, Kienan ja Pänkälä n, jo ll oin niissä asuneista Emil Hassin 11si-isistä tuli aiemmin omistamiensa talojen torppareita ja jopa kerjäläisiä . Koska lään itysten ha ltijat asuivat muualla, aateli skartanoita e i,Jämsään syntynyt . Etäinen st.Jku la iseni Jukka Hyppölä o n se lvittänyt, että myös Ha,ssi o li Nuijasodan jä lkeen vuodesta 1628 lä htien verojen mabamattomuuden vuoksi pitkää n autiona ja Hkenen ta ha nsa otettavissa". Arve len myös, että silloin isäntänä ollut Matti Prus inpo ika joutui Lai-ska-Jaakon a rmeijaan, koska autiotalon mies otettiin sotaväkeen e ns immäiseksi. Samana vuonna 1628 ta lon nimi vakiintui Hassilaks i oltuaan s itä en nen Arvaja ja/tai Harviala . Vuonna 1645 virola,inen eversti Fabian von Tiesenhausen osti kuninkaalta Hassin verottomaksi rä lssita loks i. Verovapaus vahvistettiin kuninkaan kirjeellä 10.5.1649 . Vuonna 1646 lampl.loti•isä ntänä oli Matti Sipinpoika, mikä voi o ll a kirja,usvirhe. Jo seu raavana vuonna isä ntänä oli Tuomas Matinpoika, mutta e päselvää on, kumman Matin poika hän oli. Eskeli ja Elina on ilmoitettu Tuomaan sisaruksina. Omtstajaksi vaihtuu samana vtJonna 1647 von Creutz ja,16S3 Berndt Taube. 1684 rälssita lo on kirjattu Sauvon Kärkisten Karunan eversti Arvid Horn ille fa vuodesta 16,93 edellisen pojan, Nyystölän paronin e li Padasjoen Verhon kartanon eversti Gustaf Hornin perillisille. Kuva 35 Aateliston yhteisl<un nallista uhmakkuutta ja varallisuuseroja kuvaava, Lorenz Paschin maa laama kuva avio liit ostaan kuuluisaksi t ulleest a (katso s ivu 43) Hassi n talon lää nittajästä ja Halikon Joe nsuun karta non om istajasta Arvid Horn ista. Lahjoitusmaa ll a asuvat ta lonpo jat joutuivat, riippuen siitä, ol ivatko he perintötila llis ia va i kruununtil an ha ltijoita, joko sukuoikeustalollisen tai lampuodin asemaan. Sukuoike us ka t sottiin olevan sell aisell a peri ntötalollise lla, jonka ta lo oli lahjoitettu aatel:ill@ Norrköpingin rälssinä kute n Hassi. Talla isen talon veroja ei lahjoitusmaan herra saanut korottaa e ikä karkottaa talon asukkaita ti la l-ta,rn niin kauan !kuin nämä maksoivat sovitut veronsa. Tämä selittää mielestäni kaksi as iaa: miksi Has.si on säilynyt aatelisläänityksestä huolimatta pe rintöta lona muinaisuudesta tähä n p.äivään asti, ja miksi Hassin talossa o li ko ko 1600-luvun va kinaista peltoa vain muutama tynnyrina la ja kotieläimiä talon pinta-a laan nä hden hyvin vähän, yksi hevonen, kaks i tai kolme lypsävää lehmiiä, pari sikaa, vii si lammasta, muutama kana jne. Ta lo eli säästöliekillä aateliston mielivallari ja uus ien verojen pe lossa. 35
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=