38 1.sovitia (1713•1721) oH Jämsässäkln hfrmuinen Ja Nu1Jasotaak1n pahempi kautiun aika Syynä oli se, että lokakuussa 1713 Kostlanvirran,taistelun hävinneestä suomalaisesta Jalkaväestä dli koottu slssijoukko, Joka jatkoi omaa sotaansa kapteeni Salomon Enbergin johdolla pitäen Jämsää tukialueenaan (S-J:n historia II s.11S). Joulun alla Hassiin saatiin tieto, että sissejä etslmään oli tulossa etelästä päin vitiollisjoukko. Lapset lähetettiin viemään tieto kirkonkylään. Kerrotaan, että viljat oli jo piilotettu metsäaittaan ja kuinka vanhai!Säntä o'li kantanut hopearahoja kerinvakassa etsien sille piilopaikkaa. Joku oli kavaltanut isännän varotoimet ja kun venäläiset saapuivat taloon, partiopäällikkö sanoi: " Elleivät ihmiset anna meille ruokaa jo lämmintä, kuolevat he viluun jo niilklHin." Kun vanhalsäntä ei pa'ljastanut kätköjään, hänet sidottiln kylmässä talvisäässä alastomana pltiakuuseen. Aamulla vltiolllsten lähdettyä, isäntä haettiin sisään. Hän oli vielä hengissä,. mutta ei selvinnyt enää eläjäksi. Tarina piilossa olevasta hopea-aarteesta jäi henkiin. Tamä 21.12.1713 kuoliaaksi: kidutettu Hassin vanhaisäntä oli Yrjö Tuomaanpoika. Hä nen lapsistaan e i ole kirkonkirjatietoja, mutta SAY kertoo talon väek,si 1674-1693 Tuomas Matinpojan, Anna vaimon sekä he idä n la psensa Yrjö Tuomc1anpojan Britavaimoineen ja Anna Tuomaantyttären. Yrjön lapsia ova,t SAYn mukaan Sofia, seuraava isä,ntä Simo, lsak ja Maria puolisonaan sotilas Daniel Juhonpoika sekä hänen 2.7.1708 syntynyt lapsensa Daniel. SAYn sivulle v.1710 pääsee vielä Petteri ehkä virheellisesti renkinä. Keväällä 1714 pitäjään tuli Napuen taistelusta toinen suuri venäläisjoukko, joka kidutti kuoliaaksi mm. Jämsä n kappalaisen i apani Eerikinpoika Svanstrupen, hänen lankonsa Tauria lan isännän Peter Hå ltgrefwen, Asemelta Nuuttinim isen miehen ja Patajoelta Elina-nim isen naisen f::1psineen. Taloista kaa pattiin pikkupoikia ja myytiin orjiksi Venäjälle. Kirkon kirstu, Auvilan, Vitikkalan ja ilmeisesti myös Yijälä n ra kennukset ryöstettiin ja hävitettiin. Kun 17-vuotias Kaarle XII nousi Ruotsin kuninkaaksi, Liettua -Puola, Tanska ja Venä jä kuvitte livat tilaisuutensa tulle•!!n ja julistivat maallemm!! yhtaikaa sodan, mutta Kaari!! voittikin h!!ti tanskala iset ja sitten lukumä,äräisesti ylivoimaiset venäläiset Narvassa v.1700. Kuitenkin Pietari Suuri valloitti Ruotsilta Nevajoen s uulla olleen linnoituksen v.1703 ja alkoi rake ntaa sen paikalle uutta kaupunkia, josta teki keisa rikuntansa pääkaupu ngin 1712. Voi'ttamansa Pultavan taistelun jälkeen Piet.u i päätti, 1713 kosraa Narvassa kärsimänsä tappion toteuttama lla Suomessa hyvaksi kokemaa nsa polteturi maan taktiikkaa. Hä n määräsi, että koko Pohjanmaan rannikko o n hävitettävä kymmenen peni'kulman leveydeltä, aikuiset tapettava ja la pset otettava orjiksi. Suomen papit ja aateliston rouvat pakenivat Ruotsiin, tava llinen kansa metsiin ja, saa riin. 1714 Hailuotoon souti 200 kasa kka a, jotka tappoivat kaikki siellä as uneet ja sinne paenneet 800 ihmistä. Kustaa H J Vilkuna kertoo kirjassaan 'Paholaisen sota' (Kust. Oy Teos 2006, H:ki) Pudasjä,rven nim ismieh!!n poja sta Kustaa Lillbäckistii, joka jäi 1715 V!!näläisten vangiksi ja vieti in Viipuriin, jossa hänet voideltiin ortodoksiksi nimellä Vasi li . Vuonna 1716 Ullbäck palas i kasa koitten apulaiseksi ja hirveäks.i sotarosvoksi Pohjanmaalle. Venäläisten vetäytyessä Ulilbäck loikkasi takaisin Ruotsin puol'elle Vaasassa, missä pidätettiin. Svean hovioikeus tuomitsi Lillbä ckin menettämään kunniansa, omaisu,utensa,, oike.;111 kätensä ja henkensä . Ensi n hänen kätensä teilattiin ja si tten mestattiin Tukholmassa 14.4.1721. (lnmettelen, mikseivät 1970-luvun isänmaan petturit e ikä muuan dosentti 8äckma,11 ole menettäneet edes julkista kunniaansa.) Myös Kustaa Li llbäckin serkku Kristoffer Toppelius jäi samoihin aikoihin venäläisten vangiksi. Ihmeellisen paluunsa jä lkeen Min tapasi vanllempansa Tukholmassa. Myöhemmin hänestä tuli kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen isä ja Sakari Tope liuksen isoisä nisä, jol<:a antoi aiheen ~uuluis;ian s.ituun Koivu ja tähti. Arvon kertoman mukaan Hassin talollak in oli vainolaisten varalta Aittokankaalla piilopirtti, jonka seinähirsissä oli salalok@mita. Myös siemenviljaa säilytettiin pirtissä, joka jä,i l!sojaossa Torkke lin maalle ja siirrettiin ta lon pihapiiriin Riihjärven rantaan. Kun Torkkelin rakennusryhmä siirrettiin uut@en paikkaa n, pirtti palveli e nnen purkam istaan he inätallina .
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=