4 HASSt!-NIMESTÄ Historiankirjoi ttaja n johtolankoja ovat arkeologi set löydökset, kiel itiede ja s ukunimet, jotka syntyivät use in isä nnimen, asuinpaikan tai ammatin mukaan. 6.5. 2016 Suomessa oli 23 258 Ko rhosta, 22 916 Virtasta, 20 993 Mäkistä ja 20 877 Niemistä. Kaikki; neljä yl eisintä sukunimeä ovat nen- päätteisiä, joten ne lienevät al kuaa n savolaisia . Samana pä ivä nä 6.S.2016 Hassi oli sukun ime nä 209 s uomala isella . Heistä 45 oli isän i Em il Hassin jä lkeläisiä tai he idän puoliso itaan. Hassisia oli kymmenen kertaa enemmän eli 2042. Suomen kansa lai sista ulkoma illa, asui 12 Ha ssia ja 84 Hassista. Vanhassa sääty-yhteiskunnassa aatelisilla, papei ll a ja sotilailla oli sukunimet . Kaikki lkäs ityöläisetkin ottivat vähitelle11 vieraskielisen sukunimen . ltä0Suomen as ukka111a oli tava llisesti sukunimi, joka usei n määritteli my-ös asuintalon nimen . Sen sija an !Länsi-Suomessa tavalliseen rahvaaseen kuuluvat nimettii n kirkonkirjoissa aina sen mukaan, missä talossa sattui kulloinkin asumaa n. Sen vuoksi sama ll a Liisa lla tai Juholla saartoi olla kirkonkirjoissa useita er il aisia talonnimiä ikäänkuin sukuniminä . Jos oikea su~unim i oli, se otettiin usein pa ik;inni mestä. Jämsän kartoissa on Hassil an kylä ja siell ä Hassin talo. Pa ljon nimisotkua on aiheutunut sii tä, kun Kä hön renki Simo Ma rtinpoika joutui 1710 arme ij aan Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän komppa nia n Kä hön ja Hassin yhteisruotuun numero 90 ja muutti vaimoineen asumaan Hassilaan. Norja n tunturei lla uude nvuodenpäivänä 1719 lumeen hautautunut Simo Martinpoika kirjattiin Jukka Hyppölän mukaan karo liini Simo Hassiksi ilman, että oli mitään läheistä sukua hassilais ill e. Pä invastoinkin voi käydä el i sukunimestä tul ee paikannimi. Näin on käynyt Ko kemäellä Hassalan niemessä olevalle Hassa/an kartanolle, jonka ensimmäiset nimeltä tunnetut isä nnät ovat Hasse, Hassi j a Hassa nim is iä. Nykyään Hassa la ei ole s ukunimenä yhdelläkään mutta Hassila on 12:lla suoma lai se lla. Pohjois-Afrikassa on useita Ha ssi-nim is iä paikkoja, koska arabiankie lessä 'hass1• tarkoittaa kai keidasta . Alger iassa on isohko öljybupunki Hassi Messa ud keske ll ä Saharaa, jossa lämpötila on kesäisin yli 50 astetta . Arabiankielellä ei kuite nkaa n liene mitää n yhteyttä siihen, että Suomessakin on ympari maata use ita samannim isiä paikkoja, jotka ka ikki ovat kalaisten vesi,stöjen kuten Kokemäenjoen, Kem ijoen ja Vuoksen varrella, Ha iluodossa, Viipur in läänin Pyhäjä rvellä sekä Päijä nteen ra nnoilla Asikkalassa, Jämsässii ja Sysmäs.sä. Se vihjaa siihen, että ni mi on muinaissuomessa ta rko ittan ut jotakin kalastukseen viittaavaa. Kotimai.sten kielten tut,kimuskeskuksesta ei kuitenkaan löytynyt sa nalle 'hass1• mitään vanhaa merkitystä. Suur-Jämsän historia n I osassa onkin päätelty, että Hassi on a lun peirin paikannimi, joka on siirtynyt Jämsää n Päijä nnettä pit!kin Asikkalasta pä in. Jämsä,stä e i ni mittä in mainita vuoden 1539 e nsimmäi se:ssä maakirjassa, yhtää n Hassi-nimistä pa ikkaa eikä isä ntää. Maakirjan mukaan Arvajalla oli isä ntänä, Olavi Ha nnunpoika ja Asikkalan Vällä-Äiniön Hassi-nimis issä taloi,ssa Pekka Ha nnunpoika ja Tap.ini Hannunpoika nimiset isännät, jotka olivat kai Arvajan Olavi Hannunpojan veljiä . Hiljattain löydetyssä Sysmän papin Sigfridin 4.6.1597 pä ivätyssä kirjeessä, jonk.i hän lä hetti Padasjoen ve,rilöylyn johtajan Iivari Tavastin isä lle Arvid Henrikinpo ika Tavastille, mainitaan kuiten,ki n muuan "jömsi:ilöinen /urjus Hossi/on Brusius", joka o li ollut Sysmässä kiihottamassa ihmisiä Nuijasotaan (tarkemmin sivulla 32 ). Samainen Brusius o li vuoden 1539 maakirjassa ma,in itun Olavi Hannunpoika Ar11.ijan pojanpoika. Mi ksi häntä ei si is sanottu Arvajan vaan Hassil an Bn1siukseksi? Siksi, että Jämsän Hassi lassa näyttää tapahtuneen sama poikkeus yleisestä säännöstä kuin Kokemäen Ha ssa lassa, joka on saa nut nimensä asukl<:aiden s ukunimestä eikä päinva,stoin. Hasse ja Hassi t unnetaa n varhais ina sukuni minä pa its i Kokemäen Hassalan talossa myös er,puollll a maatamme van hoissa asutuskes kuksissa sekä Tallinnassa ja Visbyssä. Viron uskonpulldistus a lkoi 1523 Tallinnan Pyhän Ola\'ln kirkon, Saksassa syntyneen kappalaisen Z.ic;:harias Hassen evankelis ista s;iamoist.i .
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=