40 ISONVIHAN PÄÄTTYMINEN JA MARIA YUÄLÄN TULO HASSIN EMÄNNÄKS I lsovihan päättyminen 30.9.1721 Uuden'kaupungin rauhaan,merkitsi koko Suomen ja erityisesti Hassin ko hdalla suurt.i käännettä paremp;i;in . Yijä län kautt.i hassi l;ii$et lii ttyivät Jämsää ja Kuhmoista hallinneisi in Auvilan ja Virmailan sukuihin. Tuomaan ja Marian häät pidettiin 29.5.1721 mitä ilmeisimmin Hassi$Sa, si ll ä Yijä lä.lä oli Auvil;in j a Vitikk.ilan tavoin, poltettu. Maria Yrjöntyttären äiti Agnes Rekontytä,r oli kuo llut puo li vuotta ;i.ibisemmin 18.12.1720. Kovia kokeneen Yijälän rusthollin 24.12.1697 syntynyt tytär on Hassin ensimmäinen emäntä, jonka tausta tunnet-aan. Marian aviomies Hassin Tuomas Simonpoika oli vaimoaan se itsemän vuottaa va nhempi. He saivat 13 fasta, joista 8 kasvoi aikuisiksi. Kat~o Hassin luettelo Tuomaan ja Marian perheestä,_ Jämsän ensimmäisen rippikirj.i kertoo, että M,iria toi lsorwihan koettelem:;ista Yijälästä Hassiin muk;;m:;ian 15-vuotiaan pikkuveljensä Juho Yrjönpojan, joka kasvoi H.ississa aikuiseks i, otti talon nimen sukunimekseen ja meni Uinge lmäen kirkonkirjojen mukaan kotivävyksi Länkipohjan Yli-lauri l.ian. Isännän muk.ian taloa sanottiin myös Hassiksi, ku nnes talo paloi 1918 Länkipohj.i n ta iste lussa. lsovihan jälkeen Yijälän isännäksi tuli Marian veli Kalle. Yllättäen Jämsä n Yijä lässä on 1727 myös toinen Juho Yrjönpoika, joka on merkitty Marian ja Ka ll en ve ljeksi. Vuotta myöhemmin tämä Juho Yrjönpoika siirtyy Yijä län Hauta lahden torppariks i. On siis kaksi Juho Yrjönpoikaa. Ehk.ä vanha sukulegenda pitää paikkansa puoliksi: ehkä Marra toi mukanaan veljensä avioituessaan Tuomas Slmonpolka Hassin kanssa. Ja ehkä tämä Juho Yrjön,poika palasi muutaman vuoden f)äästä kotitaloonsa ja avioitui sitten Margareta Nillontyttären kanssa ja siirtyi edelleen Hauta lahden torppa riksi. lämsästä ei Yijälän Juhon syntymäa1kaa löydy, mutta oletan, että hän on vanhempi kuin LänkipohJaa siirtynyt Juho Yrjönpoika, jonka syntymävuosi 1706 on poimittu Längelmäen RK :sta. Aihee·seen llrttyvässå nettlkeskustelussa sukututkija Jukka Hyppölä päätyy s1ihen, että Länkipohjan Lau rilan Juno Yrjönpoika ei olis i sen kummemmin Yijälän, Auvilan, kuin Hassi nka.an, jälkeläi nen. Itse arvelen, että Länkipohjaan mennyt Juho Yrjönpoika voi olla Uuderw1.1oden päivänä 1717 Norjan tuntureilla kuo liaaksi pa leltuneen Simo Hassin tilalle nimi tetyn Yrjö-nimisen ruotusotilaan poika. Ehkä se kävisi se litykseks1 myös ristiriitais ille DNA-haploille. Todennäköistä on, että Ha ssi lunastetti in takaisin perlntöti laksi vast.a Maria Yrjöntytt,ären Yijälästä tuomi ll a perintörahoi lla. Nu ijasodan Jä lkeen Hassi oli rälssiti la vuodesta l.645 vuoteen 1695 Ja täiltä ajalta esim. ta lon veroista Ja soti laista ei ole säilynyt tietoa. Ta lon kannalt.a ei ollut sama kenelle veronsa maksoi, kruunu lle vai aateliselle rä lssHsännille. Koska Hassin rälssHsäntä vaihtui aika usei n, voidaan päätellä, että talon tuotto oli odotuksiin verrattuna alhainen. Viimeiset 1l. vuotta Hassl kuu lui erikoisista n,aimakaupoistaan kuuluisan suoma laisen Arvid Hor-n af Åminne-suvun rälssiin . Maria Yrjöntyttären 1764 päättyneen emännyyden aikana Ha,ssin yksittäistalosta muodostui kylä, kun ta lonpoikaisti loi lle annettiin 1741 oikeus perustaa torppia ja jakaantua osiin. Ta lon perintötorpista Lamminmäki eli Hakuli itsenäistyi 1762 Ja sen j älkeen Torkkelii 1766, Norola 1774 Ja Latonen Hakuliista 1844.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=