160(HUVUN RÄLSSIOMl,SiUKS'ET Vauras Jämsä oli Nuijasodan jälkeen pahasti autioitunut (yli 50 %) ja aatelisten läänittämä. Kun tal'o ol i menettänyt veronmaksukykynsä, se merkittiin "autioksi". Nyrkkisääntönä oli: mi tä isompi talo, sitä enemmän veroa j a sitä varmemmin na utionan ja aate listen lå1inittämänä. Kukaan aatelinen ei kuitenkaan halunnut asua Jämsässä, jonka jokilaaksoon muodostui aivan erila inen "talonpoikaisen komea" yläluokka kuin naapuripitäj[in,. 1-1 assi n katsottiin sä ilyneen peri ntötalona, vaikka se jätti kruununveronsa maksamatta ja merki ttiin "autioksin 1628 j a oli vuodesta 1645 ilmeisen huonosti tuottavana vaihtuvien aatelisten rälss i-isåntien omistama vuoteen 1695. Näistä rälssiomistuksista on kerrottu jo aiemmin (s. 35). Rälssi-isänt'iä olivat Fa bian von Tiesenhausen (1645), von Creutz (1647), Bernt Taube (1653), Arvid 1-lorn (1684) ja Gustav Hornin pe rilliset (1693). Käytännössä sama vanha suku kuitenkin asui ja isännöi ta loa, kuten ennenkin. Verot vain kerättiin eri tavalla. En tiedä, milloin Hassista tuli jälleen suvun omistama perintöta lo, mutta arvelen sen tapahtuneen joko 17::B tai jo 1723, jolloin suurten ta lonpoikaistiloj en per1nnöksiosto tehtii n mahdolliseksi maksamalla talon kolmen vuoden verot. La uri Kuusa nmäen mukaan Auvi lan, Piispalan ja Ruotsulan ratsutil ojen haltijat saivat Himsä,ssä perintökirjansa ensimmäis inä 1733. Kuusanmäld ei maini tse Hassia . Sen sijaan hän toteaa, että Auvilan kohdalla merkintä perinnöksiostosta o n o uto, koska talo on kulkenut maakirjoissa koko ajan peri ntöta,lona. Vanhaa keskiaikaista rälss iä ei Jämsässä ollut .: La uri Kuusa nmäki luettelee Suur-Jämsä n histo rian II osan sivulla 89 ne 18 Suur-Jämsän ta loa, jotka "kaikista järkytyksistä huolimatta onnistuivat säilyttämään vanharr perirrtöta/o/uontonsa". NykyJämsän puo lella niiden Jouko,ssa ovat Alhojärven Iso Alho Ja Nisu, Auvilan ratsutila, Haavisto, Hahkalan Manninen, ~ Juokslahden Mikkola, Huusko, Tihil ä, Tiiri ja Yijälän ratsutila. Tällä perusteella Pauli Hassl sai Jämsän maatalousnäyttelyssä 193S sukuvii rin, jossa on harvinainen vuosiluku 1539. Siitä vuodesta 1 1ähtien tiedetään kaikki Hassin isän,nät. Jukka Hyppölä on täydentäyt maakirjan isäntäluetteloa seuraavasti Hassin rälssi•isännistä t Tiesenhausen ja Taube olivat virolai sfa aate lisukuja, sen sijaan Creutz, Horn ja Tavast suoma !aisia sukuj a, joilla on yhteyksiä ja yhteentörmäyksiä Hassin suvun kanssa. Suur-Jämsän historian 1 osan sivu 93 kertoo, kuinka amiraali ja sotamarsa lkka Klaus Kristerinpoika Horn {1.518-1560), Halikon Joensuun ja Tammelan Mustialan herra perusti Petä jäveden autiotaloista Suur-Jämsän suurimman rä lssiomistu ksen, jok.i käsitti kymmenk,mta lampuotiti la.i. Hä;nen pojanpoihns.i eversti AFllid Horn ei/ ~minne (1631-1692) tuli Hassin rä lssi-isännäksi 1684. Vanhempan.i hänestä tu li ma.lmarsa lkka ja Ruots in li:;ansliapresidentti, j oka nuorena upseerin.) rakast ui se rkkuunsa Kankaisten karta non lngeborg Gyldeni:iriin. Ku n Arvidin isä Mau,ritz vastusti avioliittoa ja kun kirkko kieltäytyi hei tä vihkimästä, Arvid päätyi vangitsema,an pastori Stigaeuksen ja päästi hänet vapaa!kasi vasta, ku n hän lupautui vi hkimään he idät. Li itto ei ku,tenkaan saanut yleistä hyväksyntää. Arvid ja lngeborg eivät esim. saaneet osallistua yhteiseen ehtoolliseen. 1:ngeborgin kuoltua Arvid meni naimisiin toisen serkkunsa tyttären Maria Elisabet Kruse of KaJbo//an kanssa. He eivät kuitenkaan saaneet istua arvoll een sopivasti kirkon ensimmäisessä penkkirfvissä, mikä vastasi l ngeborgin kanssa solm,tun liiton tilannetta. Tästä su uttuneena Arvid raken,nutti Kaninaan oman Santa Maria Elisabeti n kirkon, joka on nyt siirretty Seurasaa reen. Arvldin kuoltua 1692 Hass in läänit:vksen peri hänen Ja lngeborgin poika, ratsumestari, vapaaherra Gustaf Horn af Aminnen jä lkeläiset. Nämä asuivat Padasjoen Nyystölässä, jos.s,a Sipi Hass, tapettiin, ja, jossa nyky 'än on Creutz-suvun omistama Verhon kartano. Se on kai joskus 1400-luvulla kuulunut Tavast -suvulle. 43
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=