Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä

44 HASSIN SUKU SAKSAlAISISTA KALAKAUPPIAISTA KESKISUOMAlAISEKSI TALONPOIKAISSUVUKSI Olen ed'ellä kuva illut Hassinkylä,n syntyä a'lkaen Kokemäenjoen suusta Karkun Has.siin ja s ieltä Sääksmäen Tyrisevän kylään ja s ieltä Päijänteelle. Päijänte!!n järvil!ohi oli SE! pyyntikulttuur in luonnonvara, jonka, a ns iosta Jämsän jokivarsi .asutettiin ympäristöään paljon a iemmin kuin tä hän asti on luultu . Kirkon vieressä olevasta Jaati lan järvestä löytynyt siitepöly todistaa, että Jämsän jokilaaksossa viljeltiin pe ltoruista jo ennen vuotta 800 jKr. Päijånteenil $Ukupuunoon kuollut l~™lloht Ensimmäisenä asutettiin luultavasti kal1astuksen strategisin paikka Koskikeskinen Jämsänjoen ainoan kosken niskassa . Muina J 'msän vanhi,mpina peri ntötaloina pidetään Auvilaa ja Yijä lää. Myös Hassrn erämaava1ltaus perustuu epäilemättä lohenpyyntiin. Arvoitukseksi Jää mi lloin tuo erämaava ltaus on pysyvästi asutettu. Jämsä n Jokivarren suuriin pe ltotiloihin verrattuna Hassi oli eräka uden valta uksesta syntynyt metsäkylän ta lo, jonka pinta-al'a oli niin suuri, että käsitti keskiajalla nykyiset Arvajan ja Hassin kylät . Toisi n kuin pitäjän monet muut talot turkis- ja kalakaupalla elänyt Hassin suku oli myynyt tai asuttanut vakinaisesti eräkauden päättyessä lukuisat ulkopa lstansa. Talon ympäri llä olevat metsät riittivät turvaamaan talon toimeentulon vaikka, lSOO-luvulta 1700-luvun 'lopulle asti metsillä olli a rvoa vai n kaskimai na. Ja, m 'kiste n kaskimaitt.ensa runsa uden vuoksi Hassissa oli vain vähän vakinaisessa vi lje lyksessä olevaa, pe ltoa. Tästä oli se etu 1600-lluvu ll a, että talon verot ja vuokrat o livat pienemmät kuin jokivarren suuri ll a taloll la, jotka "aulioit uivat" kato- ja sotavuosina ensimmäisinä ja vaihtoivat omistajaa. Vaikka Hassikin oli Nuijasoda n jälkeen lää nitettynä usea lle aatelissuvulle, se kuuluu niihin llarvoihin Suur-Jäms,ä,n ta lo illin, jotka ovat säilyneet perintötafona keskiajalta näihi n päiviin asti, esim. Jämsän jokivarressa ei ole Auvilaa lukuun ottamatta yhtään tä llaista perintöta loa eikä Pet:äjävede llä, ainuttakaan. Vaikka jokilaakson vaurai.den ta lojen komei lunha lu ei ulottunut Hassiin asti, ta lo ei elänyt he nk.isessä eristyksessä, sillä vajaa n k,ilomet rin päässä, sen päärakenn uksesta oli Jämsästii, Hämeenlinnan johtava ratsutie ja talolla oli vuosisataiset sukuyhteydet pitäjää johtaviin pappis- ja nim ismiessukuihin. Toisaalta talo ja kylä elivät metsän suojassa niin, etteivät kaikki roistot si nne löytäneet lsonvihan aikaisia ryssiä lukuun ottama,tta. Suurimmillaan Hassi n suvun, lähinnä kalakauppaa n perustuva va uraus on ollut 1200-1400 luvuilla . liämä 1400-luvun kukoistuksen jälkeen Hassin suvun omistu kset pien ivät ko ko aja n ja valtavan suuri useita tuhansia hehtaareita käsittänyt Hassin ta lo muuttuu vä,h itellen rappiotalokSi Maria Yrjöntyttären jä lkeen 1700-luvun lopulla. Vaikka tilaan kuului 5000 hehtaaria, maata oli ta lossa vain yks i le hmä, 1 hevone n ja vähän muita eläimiä. Torppia oli pa ljon, talo eli torppien työllä ja kal a,ka,upalla. Tatä tukee mm. ta rve säilyttää suuda määriä suolaa suola-aitassa. Kalakauppaa käytii n vaikka tapulioikeuksia ei ollut. 1800 luvun lopun nällkävuosistaki n Hassin ta lo&sa selvittiin. Loviisasta haettiin hevosilla viljaa, Antin arve lu n mukaan rahaa ostoksiin oli saa,tu kalakaupalla. !Kauppaa pystyttiin käymään vanhojen verkostojen kautta ja kalastuse li nkeino oli vie lä säilynyt vahvana en nen maa nvi ljelykseen siirtymistä. Hassin talon pa ras aika oli Emil Hassin isännyyden aika 1900- luvun alussa . Kun 7 torppaa ol i, itsenäistynyt, Hassin talon pinta.aia o li noin 350 he htaaria ja talossa oli 6-7 hevosta ja 20 lehmä.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=