TAISTELU PÄIJÄNTEEN RANNOISTA Asutuksen leviämistä esitte levät kartat kuvassa 24 todi stavat, että Pohjois•Päijä nteen rannat asutettiin enne n Etelä•Päijännettä . Jämsä n Joen lohet j;i vilj avat rannat houkuttelivat e nsimmäiset vakinaiset .1sukkaat Päfjänteen rannoille . Ri stiretkiaj.illa Päijän ne oli satoja vuosi.i hämä,läisten e li jäämien ja Novgorodin, karjalaisten r.ijavyöhyl<ettå . Kymijoesta tuli iclän ja lä nnen valta pi ir ien rajajoki sen jä lkeen kun Birger Jaa rli lii tti Hämeen Ruotsin valta· kuntaan 1250. Mitä pohj oisemmaksi vesistössä Kymijoe lta mentiin, sitä epäselvemmäksi raja muuttui. Näyttää si,ltä, että erätaloutta ja turkiskauppaa harjoittava J:la.ssi11_sJ.JJru t ul i jo varhaise ll a rautaka udella lännestä pä in Arvajan la hdelle, joka jää kuvan 38 karta ll a hieman sen vasemman ylänurkan ulkopuolelle. Sie ltä s uku e hkä levi·ttäytyi ensin k.art'a ll a näkyvän Tehin niemen länsipuolel'la olevalle Tyrisevän lahde lle ja sie:ltä edelleen etelää n päin karta n ulkopuole lle jäävälle As1kka la n Vä hä-Äiniölle ja kartalla nä kyvä lle Sysmän Vuorisa l'on saarelle. Erä ka uden lop ulla 1400luvulla Pekka Vernikanpoika Hassi valtasi poikiensa kanssa hetkeksi Korpilahden Kä rkisten s almen tie noot, Ruta lahden Ja Heinosn,ieme,n. YJrmallao suku t ul i Päijänteen rannoille vasta myöhemmin idästä päin ensin Sysmån Rapalan niemelle, sieltä Pä ij änteen yli länteen Virmailan saa relle ja ecleHeen Tehin nieme lle . Viimeistään 1600-luvulla aate li sia esHsiä omaava Virmailan s uku alkoi sekoittua seu dun alkupe råissukujen ja myös HassiA suvun kanssa. Si lloin koko Pohjois-Päijänteen vesistöa lue eli Jämsän ja Rauta-lammin ha llintopitäjät ku uluivat Sää ksmäen kihlakunta an ja Sysmä Hollolan kihlakuntaa n. Vaikka PohjoisPä ijän ne sa i vakinaiset asukka,rnsa ennen EteläPä ijän nettä, niin koko Pä ijänteen alue kuului kristillisen aja n a lussa Hollolan va ltavaan seurakuntaan, josta ensin itsenäistyivät Sysmä ja Jämsä. Kartan vasemmassa alanurkassa Virmailan saaren koillispuole lla on ta rkemmin tut kimat.on Linnasaari. Jyrkkä rantaisella saa re'lla on kivivalleja, joiden arvellaa n liittyneen alueen rautakautiseen tai va rha is-ke,skiaikaiseen puol ustu sjärjestelmään, jonka muita osia ovat Jämsänkoske n Linnase n-vuori, Jämsän Pukinvuor i ja Päijälä n Linna-vuori . (Tarkemmin sivu 291 Arvelen, että Hassin suvun laajamittainen kalastus Päijänteellä l'oppui sama ll a kun Kustaa Vaasa lopetti erä kauden. Se n jä Ikeen liikkuva erä- ja kalakauppi.aa n ammatti vaihtui paikallaa n pysyväks i maanvil je lijän ammatiksi. Edessä olivat Nuijasota, ta lo n joutuminen aatel iston läänittämäksi, sitte n kruunu n omis tukseen, jona aikana talo ko'ki raskaat nälkä- ja ruttovuodet ja vihdoin lsonvihan kurimukseen. Kuva 38 ' . \ ' 1r-11 C I'in~ 1 .. • J 1.. oarl, .!I : ' •' 0 47
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=