ICAPINAVUOSll 1918 JÄMSÄSSÄ Tuon ajan Jämsän tapahtumista kertoo Jukka Ris lakin kirja "Kauhun aika" (toinen uusittu painos 2,007, H:ki) . Punaisten näkökulmasta tehdyllä kirjalla on s uur i 11isto riallinen arvo niille jämsälä is ill e, joiden kohtalosta valkoinen historia on vaiennut. Kirjan suuri heikkous on lä htötilanteen ja tausta.kuvausten puute. Myös termit " kansala is.- ja s isällissota" ovat mie lestän i vääriä . 1970-luvulle asti puhutti in aina joko vapaussodasta tai punakapinasta, joka oli laillista hallitusta vastaan tehty va ll ankaappausyritys, jota venäläinen sotaväli ja ne uvostol1a lli tus tukivat. (Lue netistä, prof. Ohto Ma nnisen teksti "Vapaussota" ). Tämän vuoksi kerron ensiin Rislakin unohtamasta lähtöasetelmasta ja sitte n Arvo Hassin dokumentoimista Hassinkylän tapahtumista. Koska tiesin nämä asiat, käsitykse ni tuon aja n historiasta ja Vapaussodasta o livat jo lukioaikana erila isi a kuin koulussa lukemieni oppikirjojen kuva ukset . Kauhun aika Hassinkylällä Jämsässä ja Jämsä nkoskella o li paljon puna isia, jotka yrittivät kahdesti ottaa vallan pitäjässä. Tammiku un lo pussa. Jämsän "va ll ankumouskomiteaH na ul as i puhellnpylväisiin teesin : "Jolle i ase ita luovuteta työväentalolle 24 tunnin kuluessa, kohdellaan niitä, jo ilta ase ita löytyy, kuin vihollista ase kädessä." Seura uksena oli, että suoje luskunta la iset linnoittautuivat kaikkine asein een Jämsän kh1;i pankkiin. Punaiset yrittivät vallata Kuhmoisten kirkonky:län 21.2 .1918 tavoitteenaa n viljapitäjä Jämsä, jossa s illoin oli aseissa vasta noin 120 va lkoista . tykkien jyske kuului hyvin Hass iin ja til anne o li hyvin jännittynyt. Toise n kerran punakaarti n 580 miestä, jo ista y'li 100 oli venäläisiä sotil aita, hyökkäisi Kuhmoisten kirkonkylään 10.2. Emil oli asioma keskustassa ja talon muut miehet rintamakyydeissä Arvo on kertonut, kuinka säikä htänyt Ma ria keräsi lapsensa ja meni p ii loon Harj,ulaan. Muistakin ta loi sta väkeä pakeni metsi in ja Päi jänteen saarii n. Jämsästä lähti Kuhmoista kohti pieni joukko-osasto, jota johti ka pteeni Bäckman. Hän kuitenkin pake ni taistelua Hassin naapurikylään Puukkoisille. Kuhmo is ista otettiin kuitenkin vangiks i pelltiseppä, Albert Ravila (a ka teemikko Paavo Ravilan isä), joka tuotiin Jämsään ja teloitettiin .. ~uhmois.ten valtaus. päättyi virola isen kapteenin Hans Kalmin hyökkäykseen punaisten selustaan ete lästä päin ja Harmoisten kenttäsa iraa lan hirveään verilöylyyn, jossa Ka lmin pata ljoona teloitti 11 punakaarti la ista ja 2 sa nitääriä. Hass inkylä oli si1s muodostuvien rintamalinjoje n välissä "ei kenenkään maalla", jossa va llitsi monen kuukauden ajan ka uhea pelko ja epävarmuus etenkin työväestön keskuudessa, kocska muil ta pai kkakunnil ta kotois in olevat valkoiste n" la htari t " Jussi From, Veikko Sippola ja Juho lsolukkari k,iertelivät a lueella etsie n, vangiten ja ta ppaen punakaartilais iksi epäiltyjä Hassin työväenyhdistyksen jäse niä. Yhdistyksen a lueena o li koko Hassin koulupiiri, jo hon kuului myös 4-tien toise lla, puole ll a o leva Juuvan kylä . Hassinkylä n jä,rjestys kaarti in kuului kuitenkin vain noin 30 miestä. Arvo Hassi on selvittänyt kaikkien tä ll ä al ueella vuonna 1918 kaatuneiden, tel'oitettuj;en ja vanki leirillä kuolle iden kohta lot. He idän joukossaan on 2 valkoisten ja 13 pu naisten puole lla o llutta, mikä osaltaan kertoo va lkoisten terrorin hirveydestä Jämsässä . Arvo kertoo jokaisen uhri n henkilöhistorian. Se palj astaa ihmissuhteiden merkityks,en sodan syissä ja seurauksissa ja sen, kuinka luotua väkivaltakonei;stoa käyt@ttiin kumma ll akin puole ll a henkilökohtaisen koston välineenä . Dokumentti on Arvon jälke!lä isil lä ja s iitä tehty ään ikasetti minulla . Niitä @i ole julkaistu, koska Arvo salli sen vasta kuolemansa jällkeen, jolloin lä hetin äänikasetin kopion "Tie Tampereelle," kirjan te kijä,lle prof. Heikki Ylikankaalla. Kiitos.kirjeessään hä n sanoo ääninauhan olevan tuolta ajal ta toiseksi arvokkain henkilödokumentti, joka on ta llennettu Helsingin yliopiston historia-arkistoon. 49
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=