Vanhoissa asiakirjoissa nimen kirjoitusasu va ihtelee. Suomesta ma ini ta an Oloff Hlasse 1441 Eurassa, 147i l.aurens Hassi Tyrvää,ssä, 1559 Ni ls Hlassij~Ha sse Kemiössä, l 4SS Olli Hassinen ja 147a Oleff Hassan Kaa kkois-Häme-essä Hollolan Tennilässä. 1550 mainitaan Påvel Hassi Jäaskessä, 1560 Hassen Winckell Class Viipurissa. Nimi on levinnyt myös Hailuotoon j a Kemijoki-varteen. 1571 Rauta lammill a Poual Hass inen maksoi hopeaveroa, 1600-luvulla Hassisia on Kokkolassa, Ka lajoe lla ja Kuopiossa . Samaan aikaan Pohjo1s-Karja lassa, Li perissä, Suistamolla, Tohmajärvellä ja Pä lkjärvella on merkitty kirjoihin nimen eri muunnoksia. Savossa ovat y leistyneet Ha,sso ja Hasu. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 101-102). Vii tasaarella oli 1S00-luvun puoliväli ssä 8 Alvaiärvi-nimistä erämaata, j oista i oli padasjokelaisten omistuksessa ja yksi miehenosa fämsä n Kauhkialan kylän Seppäsen ta lon isännän Heikki Olavinpoj an omistuksessa. Ko.ska Kuhmo isten pitäjä kuului silloin vielä Padasjokeen, ainakin yksi miehenosa oli Puukkoisten Pietari H!!!ikinpojan omistuksessa . Nykyisen Pihtiputaan pitäjäs.sä samaisen Alvaj ärven rannalla on nykyäänkin Hassifan talo, jossa o li vuosina 1560-l.597 isäntänä Jämsän Hassin ta losta kotoisin o llut Paavo Olavinpoika Hassinen, joka ma in itaan Rauta lammin hopeavero luertelossa ja joka luultavasti osti kyseisen Viitasaaren Alvajärven eräsijan Puukkoist en Pietari Heikinpoj:alta. Tuuloksen R,ukkoil assa on, Hassistenmäki , joka näyttää johdetun v;rnhast;i sukunimesW H.issinen . V.istineit.i ovat Kokemäen kY:lä nnimi Hassala sekä k;irj;ila iset kylännimet H;issinmäki Pyhä järvellä j a H;issinniemi Raivolassa. V;inhemmiss-a asiakirj aläht'eissä ei tosin m;iinit.a ketään Hauholla asunutta Hassista, mutta kun Hollolan käräjillä 1459 oli lautam iehenä Olli Hassinen, voidaa,n päätellä, etW Wmän nimen,kanta j ia oli jo keskiajalla pesiytynyt Hollolan seudulle. Satakunnan ja Hameen historiaa p!!rusteellisesti tutkinut Seppo Suvanto on todennut kes kiaj an lähteissä mainitun Tuuloksen lautam iehen Pau l Regnin (Reynj, Rainio) Rukkoilan asukkaaksi ja hänen liikanimensä Johtuva n saksa laisesta Re inhold- nimestä . Näyttää ilmeiseltä, että, Hauhon Rukko ilan kylä on keskiaja ll a o llut vahv.in saksala isva ikutuksen piirissä . (Hauhon, Luopioisten j a Tuuloksen historia 1, s.45:Z). Suomen ja koko Itämeren .ilueen kauppa o li sak.s.ilaisten h.insakauppiaiden ha lluss..i. Tallinn.i (:Rääveli), Riika ja Tartto (Dorpat) ha lli tsivat k;iuppaa Venä jän ka nssa eivät kä suoma laiset voineet käydä suoraa kauppaa Venäjän k.inssa . Hansa oli jak.iant unut venäläis~saksilaiseen, we,stfahlilaiispreussilaisee,n sekä liivllä is- gotl.intil;iiseen H;rnsa.in, jonk;;i pääkaupunki oli Riika. T;i llinna valvoi Raaseporin j;i Viipur in kauppaa j a T;imo Pihkovan ka uppaa. Matti Kuusen mukaan Kokemäen joen suu oli vuonna 300 j Kr. saksa laisten h;insakauppiaiden halllussa . Suur- Jämsän histori;ia kirjoittaessaan Suv;into ei kuitenkaan iluomannut yhd istää Hassi n talon syntyä saksa laisvaikut ukseen, koska talon asukkaiden sukunimeksi merkittiin a'luksi paikannimet lyfisevä ja Arvaja . Sukunimitutkijoiden mukaan Hassi tarko itti hessilä istä, koska Hessenin nimi latina!ksi on Hassia. Nimenka ntajan alkuperää ilmaisevasta nimityksestä de r Hessen 'hesseniläi nen' on mei lle omaksuttu monia muunnoksia, mm. Hassa, Hasse, Hassi, Hasso, Hesse, Hessl, j oista on vakiint,unut erilaisia sukunimiä, esim. Hasanen, Hassinen, Hasu Ja Häsä . 5
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=