Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä

50 Henki lösuhteiden merkitys näkyi myös niin, ettei yksikään Hassi n torppareis-ta liittynyt punakaartiin, toisin kuin lähes kaikki muut Hassin koulupiirin torpparit. Heidän mukanaan myös kaksi Emilin serkkua, joista toinen kuoli länkipohjassa, minkä jälkeen hänen veljensä haettii n kotoa ja teloitettii n vakoojana. Myös Hassin torppareita Ja työmiehiä etsittiin ja teloitetti in, vaikka Em!! yritti kaikin tavoin heitä suojella Ja hakea pois vankileireiltä. Merki llepantavaa on, että Hassin työväenyhdistyks.en 54 jäsenestä kuoli tai tapettiin 13 eli lähes neljäsosa 1918, mutta 21 vuotta myöl'lemmin 1939 saman yhdistyksen miehistä suurin osa liittyi .suoje luskuntaan. Opetr.ijani E.i no Puramo Ja Helsingin Normaa li~seon historian opettaja kertoi aina oppilailleen, kulnk.a hän vuonna1939 piti Hassin työväentalolla vappupuheen suojeluskuntapuku pää llään. Prof. l-lannu Soikkasen löytämän asiakirjan mukaan Hassin työväenta lon vahtime,stari kuu lui tuoll oin salaiseen järjestöön, joka ta rkkaili Neuvostoliiton tukemaa äärivasemmistoa, joka oli vuonna 1918 vienyt sosialidemokraatit sotaan ja tuhannet syyttömät !Quolemaan. Lukija p 'ätelköön mitä tämä kertoo. HASSINKOSKEN MYUYT Jo hyvin varhain Hassin alakoskessa on o llut mylly, joka on inventoitu verotusta varten 1S86. (Olisi mielenkiinto ista tietää, jauhettiinko tuossa myllyssä jo ,ruista, jonka vi lj elyalue ulottui Keskiajalla Satakunnasta Hämeeseen Hollola-Iitti aluee lle. Rukiin viljelyalueen pohjoisin paikka oli Jä msä, mikä,kertoo seu dun kulttuur iyhteyksistä. Esim. Uusimaa oli korpea, j ossa sitä ei vilje lty.) Noin,1860 tohtori W. Granlund ra kensi Hassin alakoskeen kaksikehäisen sahan Ja sen isännöitsi]'älle talon Myllymäen pää ll e. Sahan toiminta kuitenkin loppui pian, si ll ä senaatti rajoitti sahattavien tukklen määräksi vain 1000 kpl. vuodessa. Syynä oli se, että hill1ttömän kaskeamisen seurauksen Suomen puuvarat olivat tuohon aikaan lähes olematt:omat . Hassinkoskessa ehdittiin kuitenkin sahata mm. Latosen talon v,uorilaudat ennen kuin sa ha purettiin ja puukholl arin ta lo siirrettiin Hintan maalle kylän keskustaan, missä, se toimi kauppana vuodesta 1892 aina 1970-luvu lle asti. Sama ta lo on vieläkin asuntona. Kuva 39 LÖLLÖ eli 1800-luvulla rakennetu n jakokunnan myllyn jäännökset 1930-luvull a. Oikealla tukki-ränni, vasemmalla vä hän v. 1906 ra,kennetun myllyrännin alkua. Hasslsta lohk.otuista taloista,koottu Jakokunta oli päästänyt myl lynsä huonoon kuntoon ja siltä loppuivat vesi ja myltytys, kun Emil Hassi sai 190S senaati lta oikein kirkossa kuulutetun luvan rakentaa koskeen uuden myllyn, jossa oli kaksi jauhoparia ja ryynikivet. Rakennusmesta rlna oli Arvajan mylläri ja palavamielinen uskonsoturi Rikman (myöh. Rikama).

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=