Uuden myllyn mylläriksi tuli isän luottotyömies Jussi Kurkinen. Osaksi hänen ansiostaan myllystä tuli talon rahasampo, jossa mm. Alhonkylän isojen talojen isä nnät jauhattivat vilj,ansa. Kun jauhattajia oli usein jonossa, odottelutilaksi rakeMettiin koske n rannalle Myllypirtti. Isä rakensi myllystä voim,msiirtolaitteet myös k.osken yläpuolella olevaan riiheensä, jossa vesivoima pyöritti mm. puimakonetta . Tätä ihmettä fämsän isä nnät kävivät oikein poruka,lla katsomassa. 1918 myllyyn asennettiin tasavirtadynamo, joka toi talolle sä hkövalon kunnes mylly hä,märällä tavalla paloi 1925. Tämän Jälkeen kosk, o li vailla !käyttöä . Siinä oli vain Löllön rauniot ja tukkiränni, jonka veslsuihkulsta nautittiin sama lla tavalla !kuin oheisessa kuvassa 40. Kuva 40 Myllyrännin vesisuihkuissa poseeraavat vapaakirkon p.apitar Elina Valkama (edessä), Ma ria Hassi, isä n ensimmäinen vaimo (keskellä) sekä rouva Peresoff (oikea lla). l(,uvasta näkee, että se on huole llisesti suunniteltu. Tekninen laatu kertoo, ettei kuvaaja ole voinut olla oman :kylän Bsukas vaan alan ammBttimies (ehkä Väinö Uustalo). Isä n on täytynyt tilata kuvaaja varta vasten fämsän kirkolta, josta edestakainen matka (2 x 17 km.) Hassiin kesti hevoskyydillä lähes päivän. Katsojan on hyvä muistaa, että alastomuus oli talonpoikaisessa elämänmenossa luonnollinen asia. Päre takapuolen alla rännistä laskettiin kovaa vauhtia kosken alapuolella olevaan Patamaan, joka ol i kylän uimapaikka. Uittojen loputtua tukkirännikin rapistui ja lopulta purettiin. 1940- luvulla Pa uli Hassi purki Lö ll ön rauniot ja rakensi, palaneen myllyn paikalle Osmon suunnitteleman uuden sähkölaitoksen . Se antoi sä hkövaloa koko Hass inky!lä lle ja monelle Puukkoi.t:en ja Juuvan kylän talollekin. Laitoksen teho ei kuitenkaan riittä nyt enää pyörittämä,än kylään hankittuja l'ypsykoneita, joten se jäi vähitelil'en vain talon omaan käyttöön kunnes hoitamattomana purettiin 1990-luvulla. Hassin yläkoskessB oli Halja lan mylly, joka oli käyttämättömänä paikoillaan monta vuosikymmentä, kunnes sen hirsistä tehti in Halja lan tyttärelle huvila Pälämän ra nnalle. Senkin jälkeen suuri mY:llynratas seisoi paikallaan vielä monta vuotta. 1990-luvulla Hassinko.sket ja lähes koko Arvajan reitti palautettiin "luonnontilaan•. Myös Kotakoske n pato ja sähkölaitos on purettu . Ainoa poikkeus on Arvajan koski, jossa on Kaipohm paperitehtaan vedenottamo. Sen pato tukkii Päijänteen lohien kutureitin lsojärveen. Reitin seitsemän kosken a inoa myllvvanhus lienee Kivikoskella, jonka maisema ja siinä sija itseva Pekka Halosen ateljee odottavat yhteistä s uojelu-päätöstä, jota osa Kivikosken jakokunnasta vastustaa. 51
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=