HINTTA ei ole alkuperäisen Hassinkylän vaan Viia lan kylän ikivan ha, ta lo. Hassin ja Hintan nykyisellä isäntäväellä on yhteisiä es ivanllempia ainakin Yijälä-Auvilan, Virmai lan, Tiirin, Fi,nn il än ja Seppä län suvuissa . Hakulin Hermanni-isännän .sisar Hedvig Karoliina Juhontytär Lamminmäki avioitui 1846 Hintan Virtalan torpan poika Ka ll e Kustaa Juhonpoika Hintan kanssa. Sama. Kalle Kustaa oli va imonsa isän Juho Hakulin sekä äidin Saara Tiirin ja vielä äitinsä Eeva Pahuj oen (s.1799) isän Juho Torkkelin ja äidin Elisabet Covenin sekä Torkkelin isoäitinsä Eeva Maria Tuomaantyttären (s.1738) kautta Hassin ja Yijälän sukua ja isoisänsä Reetu Cranntzin (s.1738) kautta suoraan alenevassa polvessa Jämsän pahan papin Tapani Svanst rupen (s .n .1580) ja hänen esi -isänsä Tyrvännön Suontaalan Julla Lehmosen (s .n .1430) sukua. lORKKELI Rusthollin tytär Ma ria Yijälä on ensimmäinen Hass in emäntä, jonka sukutiedot tunnetaan. Ehkä hän toi varallisuutta, jolla, talo lunastettiin taas perintötaloksi. Maria Yrjöntytt:ärellä ja Tuomas Simonpojalla oli ainakin 11 lasta, josta 3 kuoli lapsena ja vanhin Adam-n iminen poika 22-vuoti aana ja naimattomana. To iseksi vanhin Juho sa i perinnönjaossa Hakulin. Ainoa tytär Eeva meni 17S8 naimisiin Reetu (Friedrichin) Laurinpojan kanssa jia sai Torkkelin 1766. Reetun isä oli Jämsän nimismies Lorenz Crantz, jonka äiti Kaarina Svanstrupe omisti ja isännöi Kurran ja Tikan taloja miehensä kanssa vuodesta 1703 ,;;uoteen 1717. Vahvoista epä,ilyistä huolimatta en o le löytänyt kirja llista todistetta siitä, että myös Hassin Maria Yrjöntytär ol isi suoraan alenevassa polvessa Svanstrupen sukua. Sen sij aan hänellä on monta lankoussuhderta sekä esivanhemp iensa että lastensa ka utta (Kts. Genopro sukupuut) tu ohon yli 200 vuotta (1 619-1852) Jämsässä vaikuttaneeseen pappis.sukuun. Sukuy:hteyksillä fäms.än pappeihin ~ littynee sekin, että Marian 13-vuotias poika ja, Hassin tuleva isäntä Kalle sekä Huuskon poika J'oonas osti vat Jämsän ensimmäiset yksityiset raamatut v. 1747. Mikä va hinko, että tuokin aarre on hävinnyt, sill ä se ei ta;;itusti ollut mikää,n h;;i lpa ostos, Ehkä se oli palkinto kinkereillä keh ut..1~ta hyvästä lukutaidosta, mikä ei tuohon aikaan ollut kovinkaan yleistä. Heikniemen poika Antti ja tytär Uisa naivat ristiin Torkkelin Ri etun tyttären Saaran ja pojan Juhon kanssa . Nälkävuosien vuoksi Torkkelissa v;;iihtui omistajas1.1ku 1870. Uudeksi isännäksi tu li Jämsän jokiv;;irresta V;;ikaslahden poika. NOROLA Norola oli alun p@r in Hassin torppa. Kirlmnk irjoissa on merkintä, että siellä on 1763 kuollut v;;inhaemäntä Margit Sigridintytä r 56 vuotiaana. Itsenäiseksi ta loks i Norola halottiin Hassista 1772 ja isännäksi tuli sillo in 30-vuotias Hassin poika Aaro. Hänen puolisonsa Kaisa oli Keuruun Lahomäest.ä, jonne Aaron veli räätäli Esa ias oli mennyt vävyksi. Aaro nukkui 1780, lapset olivat nuoria, K;;iisan oli hankittava uusi isäntä, joksi löytyi Mikko Yrjönpoika Seppolan Honkalasta. Aaron tyttäristä Eeva naitiin Part;;ilan kylälle Nikkilän Pel,tolaan ja Saara Peltolan naapuritaloon Koivistoon emänniksi. Seuraavan polven isäntä o li 1767 syntynyt Juho Aaronpoika, jon,ka, vaimo E.eva oli räätäli Benjamin Åhman in tytär. Åhmanin suvun kanta isä S1.1omessa on tänne 1721 Ruotsi n Uplannista komennettu ruotsa lainen rakuuna Matti. Juho Aaronpojan lapset olivat kaikki tyttäriä, yhteensä seitsemän . Saarasta tu li Tenniläl'1 emäntä, Ul riika Sofia naiti in Kiiskilän suku,un ja hän ol i Emil Hassin isoäiti, Seuraavassa sukupolvessa talon peri 1794 syntynyt tytlir Maija Liisa, joka oli lapsista vanhin. Hänen puolisonsa Joonas Samuelinpoika Haggren oli Korpilahden Putkilahden Nikkilästä. Heidän tyttär istään emännän paikkoja saivat Eeva Sti ina Ouninpohjan Mutasella ja Fredrika :Heilan talossa. H!!lena, sai Hakalan torpan, josta jatkossa kerron li sää . Nomlan, se uraava isä ntä oli 1828 syntynyt Joonas, jonka puo liso Edla oli Puukkoisten lso-Ha lj alasta. Joona;;in isännyysaika os1.1 i 1860-luvun nälkävuosiin. Samalla elämäntapa talossa mu1.1ttui, Norolan suuressa pirtissä järjestetti in nuorten ihnviettoja, eikä v iin ;;i olll.lt vierasta. Hassissa tätä ,elämänmenoa paheksuttiin. Kun isä,ni Emil Peltonen ent. Granberg siirtyi Norolasta Hassiin rengiksi, hänen tulev;;in l . vaimonsa Mari,an sisar Agnes, ilmoitti uudelle rengille että Hassissa tavat ovat toiset kuin Norolassa . 53
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=