Antti Hassi V. 200.2 : EMIL HASSIIN ISÄNNYYDEN AIKAISISTA TOIMISTA Emilin 7.7.1903 alkanut kylän kantatalon isännyy:s toi mukanaan myös yhteiskunnalilisia, tehtäviä. Jo 1.909 Emil oli Suomalaisen puolueen edustajana Jämsän ensimmäisessä kunnanvaltuustossa. (Katso kuva 45) Valtuuston puheenjohtaja o'li arvostettu kansakou lunopettaja Viljo Hirsjärvi, jonka oppilaana Anttikin vielä ehti olla. lähes koko isännyytensä ajan Emi l toimi J'ämsän köyhäin hoitolautakunnan Jäsenenä tai puheenj ohtajana. Huutolaistausta varmaan antoi tehtävään pätevyyttä. Isäntänä Emil jatkoi talon musiiki n viljelyä, vieraanvaraisia kr istilllis iä perinteitä Ja oli mukana perustamassa mm. Hassin kansakou lua ja 1Krist11nstä yhdistystä, Puukkoisten osuusmeijeriä, Kähönkosken osuuskassaa ja Maataloustuottajai n yhdistystä . Kuva,45 Kaikki Hassin rakennukset tehtiin Emi lin isännyyden aika,na uusiksi, sillä hän piti erityiis.esti sepäntöistä ja rakentamisesta. Suuren metsäomaisuuden hoitoon ki innostus ei valistettavasti riitt ·nyt. "Marian koskemattomana per intönä" metsät saivat kasvaa omia aikojaan . Raila saatiin peltovi ljelystä ja karjanhoidosta, joissa Emil ha lusi osoittaa kykynsä. Opinkäyneenä maanviljelijänä hän alkoi kylvää he inää pell oi ll e, joissa ennen o li kasvatettu vain viljaa. Seuraus oli, että yhtenä vuonna odelmape llossa la iduntaneesta karjasta "halkesi" 22 lehmää, mitä kylän vanhat isännät pitivät, äidin kertoman mukaan, esi-isien kostona vilJapellon väär,Jnkäytöstä. Kun Fllnkln talon siat 011wat samoihin aikoihin Josta in syystä päässeet kuolemaan nälkään, syntyi prtopöydissä laajalti toisteltu sananparsi: "Muistakaa Hassin lehmiä- ja Flinkin si koja." Oppirahat maksettuaan Emil rakensi 1930 yhden Suomen ensimmäisistä AIV-torneista uuteen navettaansa, j ota varten metsää myytiin hänen isännyytensä aikana ensi kerran, aj an tavan mukaan poimimalla kaikki tietyn mäårämitan täyttävät puut. 55
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=