56 Taustalla näkyvä navetta rakennettiin kesällä 1930. Emll seisoo kuvan 46 keskellä, kravattihe rrat kai ovat kauempaa tulleita ihmettelijöitä, osa on rakennusväkeä, Jota oli yh teensä 30 miestä ta lon ruuassa koko kesän. Oli siinä emännillä j a pi ioilla huusholl ia, jota Maija-äitini ,usein muisteli. Kun torpat itsenäistyMit, isä oli sitä mieltä, ettei niistä saa tehclä elinkelvottomia pikku-tiloja. Niiripä kaikki Hassin 7 torppaa, Ha(julaa tietyistä syistä lukuun ottamatta, saivat huomattavasti enemmän maata kuin laki edellytti . Esim. Kurkelan torppa on nykyään suurempi ja paremmin asuttu kuin Hassin ka ntata lo . Tåmä onkin muuten ainoa asia, josta olen kuullut vain yhden isä n jälkeläisistä häntä arvosteltavan. Urpon asumaan Hakuliin jäi nimittä in aika vähä n maata, koska Hakuliin ku,uluneet Kilpelän Ja Rapasen torpatkin saivat aika pa ljon metsää, Jonka omistusoikeuden saaneet kuitenkin pian möivät, kun lopettivat tilojen,sa viljelyn. Kansanedustajaehdokkaaksikin Emi liä pyydettiin ainakin kaksi kertaa; Kr istilliseen Yhteenliittymään se kä IKL:ään, Jota isä ei hyväk5ynyt. Pappien perustamaan Kristilliseen yhteenliittymäänkin isä suhtautui epä111en. Yhtymä hajosikin pian, kun sen vetäjä rovasti Rentola kuoli. Maalais liiton pe rustavaan kokoukseen hän sen sijaan osallistui yhdessä ystävänsä Emil Vihij årven ka,nssa. Vielä vähän ennen isä n kuolemaa hänen toimestaan kylälle rakennettiin rulkoushuone Norolan vanhan päärakennuksen hirsistä . Yhteenvetona voi todeta, että vaikka Hassi oli Jämsän pieni n kylä, se oli ison pitä jän kylistä ainoa, jossa vielä 1950-luvull a oli oma koulu, työväentalo, maamiesseuran ta lo, rukoushuone, sähkölaitos, po,stlasema ja kaksi kauppaa. Osittain Hassinkylällä elää vieläkin se monen sukupolven henki nen perintö, jota Emil osaltaan vaa li Ja jota hänen jälkeensä on vaalinut etenki n Rekolan isä ntä Arvo Hassi ja hänen jä lkel1iisens .
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=