Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä

Kuva 47 Latosen veljesten peru.lama Hassin Urheiluseura 1920-luvulla Pienestä koostaan huolimatta Hassinkylällä toimi 1900- luvun alussa lukuisia seuroja, joista Arvo on kertonut Jämsän historiassa. T.issä kyliän urheilljoita, vuodelta 1914: Robert Salonen, Hja lmar Ha rjula, ? Nieminen, Kalle Latonen, Emil Latonen, Kalle Enqvist, Anton Nieminen (Haka lan 11 'vy), Kustaa Latonen, Sulo Latonen, Oskari Lehväslaiho, Pekka Aaltonen j a pikkupojat Viilljo ja L.auri Nieminen. Kuva Jämsän historista. JÄMS.ÄN KOMIIT, KORPlAHEN KORIIT JA KUN MÄNN.ÄÄN KUHMOIS'IIN, TUll.AJ.N IHMISIIN. Sivistys on tullut Jämsään lännestä päin Llinge lmävettä pitkin maanvHje lyksen mukana . Kristi llisen ajan alussa lsojärvi-Pihlajali:oski linja lta kauas Jyväskylän pohjoispuolell e ulott,uva Jämsä kuului Holl olan katoliseen kirkkopitäjään. Tiistä kai syntyi väärä käsitys, jonka mukaan asutuskln o lisi levinnyt Jämsään Hollolan suunnalta. Joen merkitys asutuksen historiassa nä,kyvät siinä, että jämsä läista loj en maista tuli usein pa rikymmentä kilometriä pitkrä kapeita soiroja, joiden toinen pää oli kiinni joessa . 1800-luvulla näissä vanhoissa tailoissa alkoi kukkia er,1koi,nen talonpoikais- ja säätyläiskulttuurin sekoitus. Sitä ennen Jämsän kome ilulla on synkkä taustahistoria, jota kesti 250 vuotta . Kruunu ryösti Jämsän vanhi mmat talot. Nuijasodasta kärsittiin kauan. Kun verovapauslupauksilla ta lonpojat kapinaan yllyttänyt Kaarle Herttua p 'äsi kuninkaaksi, hän lahjoitti koko Suur-Jämsän verotusoikeuden suosi killeen Magnu.s von Strij kille, j oka tietysti korotti ennestäänkin hirveitä veroja, Juuri isot ta lot, joi lla oli en iten peltoa j a kovimmat verot, päätyivät katovuosien jä lkeen ensimmä;i.sinä kruunun virkamiehille, joilla oli myös muita paremmat mahdollisuudet pitää tal'oi.taan kiinni. Fabian von Tiesenhausenin lääni tyksinä oli 19 tilaa, mm. Hinkkala ja kruunun la ittomasti ryö.tämiä sukutaloja kuten Könkkölä. 8emdt Tauben räl,ssi oli Jämsän suu rin. Sen 52 tilan j ouko&sa mm. Vitikka la. Koska läänitysten haltij at asuivat muualla, aateliskartanoita ei Jämsään syntynyt. 57

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=