Herrasvihreä Ruotsula ..,_, $fylyl Dtir'n. aJuna Ml !ll;111Mt1.11la.n. k~n0i . Tllo:n pih.Hsa on SIU.VltJU l:i>- ...... lnnul, jotlm k<>l1oonl ik.orkriM. P)f\1,ln - blken m1111n ,U.. Vult"11a lttc- - lU mul>•• pii· ~lum:mu Oi'I rlJ!cn-ntm• 11124. ak■tl Vlhijimo nw.kfl_n mlo paloi j;ai ulW n1knm.,·ctiiti nioUoln 1&-- ...,111, pmn,ubilk. ~1.1 Oll ollut a!u111 , prrin !;yli. iOW "" Ii.\· mc,cn; ma\:irjo;m mukaa.n --1~;!!1.t~lu.lo■. llri · hrtRllnM.Ulffl.\lilhcffll!'ilfl ,..,..., ... litl!ta loil.1■~ ,ttl.li:n. l»ltDt rmnui. S)'II ncati HJMm:tl ei ('r:(>- 1.:r.illfl ID)-tihe1Tt111i11 k■ ksi ·-- joi"" ni1<yl .... RIIQtlllml tili oli loinm. ·- ··· ano ali i riä liiM!JI,, u ""'' mio'itffl tnis.esli. \:(''nr.tUI, ...... kuå1i.D11mu.vi llle!J111(11).luvun 'litlooul 1 al\:up,niht.Ji m;uO'I.Oal ~upefi1Gnof(1it mdli11 muball noutir;Dt talom ,lkup,m,LI ll')'ll Kuva Jijmsän Selllu ll!hcles1å 5.7.2010 Jämsän 1900-luvun rakennuksista ~ nm . Se an r.ahant'1l.lil k.U~@ , o:,; ll~n pt!AJSjo l?tlO-hl\'lllb. \llc,<I""' ... n.,_,.. Y\IOd<lla 19~l Hl'Ummpi .aitai OII liffldtf"- PN pcma.. Kivinen n.1,~ C11 ,nain, te on .kh'WII M, Kuri sata vuotta kestänyt kertaustyyli en aika päättyi, tilalle tulivat jugend ja kansallisromanti ikka, jota edushla Ilmari La uniksen suunraittelema Kivipankki, vuode lta 1913. Puhtaan jugendin hieno esimerkki oli Yrjö Blomstedin 1908 pi irtämä Jämsän yhteiskoulu - nimenomaan tattinsa vuoksi. Ka nnan huonoa omaatuntoa, kun en oikeaan aikaan taistellut tuon tatin sä ilyttämisen puolesta. Kirjoitin siitä vain anteeksipyytävän muist opuheen koulun 100-vuotisjuhliin . Onneksi koul un kasvateissa 011 muutama oikeasti siv istynyt, niin että aika mon i kaunis rakennus on säi lynyt muistomerkkinä jokilaakson erikoisesta säätyläiskulttuur ista. Mainittakoon vie lä, että vanha puukirkko pa loi 1925 ja että K S Kallion piirtämä Jämsän ny1<yinen kirkko ja Urho Åbergin Kotti lan pää rakennus ovat 1920-luvun klassismia. Uuden kirkon ra kennusmestanina ollut Johan Ma lmberg ihaili vielä baroki n mansard ikattoa ja suunnitteli se llai sen mm. K.i nsallista loori sekä Kähön ja Kaakon tal'oih in. Jämsän yhteiskoulun oppilaista iso osa kuuluu pitäjän m.i htitalojen Auvila-Kekonius-Svanstrupe sulkuun ehkä tietämättäänkin, koska sukunimet ovat vaihtuneet. Esim. Hintan ja Kaakon nykyiset ja entiset isärinät ovat suoraan alenevassa polvessa HJämsän pahan papin' ' jälkeläisiä, samoin Yij älän asukkaat, jotka ovat edelleern Yijälöitii. Puttolan, Ku ikan ja Karhalan Kekon iukset ottivat sukunimen Ka islo. Kaipol'an omistajien sukunimeks.i, tuli ta lon nimi. Karhalan myynyt ja Ison-Keljosen ostanut Kalle Kijhl otti sukun imen Koljomrn. Kekoniussuvu ll e edell een, kuuluvien Auvilari ja Ruotsula n asukkaiden sukunimi on vaihdellut vävyjenja min iöiden mukana . Ruotsulassa asuu nyt sukudyna stian jä lkeläineri Sakari Jerenpoika Vihijä rvi ja Auvilassa asuv ien sukunimi on kai Säntti. Jämsäläisten isänti en 1920-luvun kome ilusta on todisteena Väinö Uusitalon ottama va lokuva, joss;i Ka rhalan ja Putto lan om istajat Aivi ja Viljo Kaislo sekä Otto PatajQki ja Eina r Tia inen, Ruotsulasta po.seeraavat hienoissa shakete issaa n - maantiell ä, r iukuaidan vieressä. 59
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=