6 - \ J0"'>,1'-"' j, ll '/f ~ :} 0 Kuva l ARVAJAN. HASSIN JA PUUKKOISTEN KYLIEN VARHAIISHISTORIAA Vuoden 19:18 kartalla näkyvä Etelä -Jämsän alue oli kauan samaa ky,läyhteisöä, sillä Kuhmoisten pohjoisosa kuului Jämsääri Pihlajakoski -Ouninpohja- linj aa myöten ainakin vuoteen 1525 saakka . Seudun asukkaita yhdistivät lsojärveltä Päijänteeseen laskeva koskireitti, sama murre ja sukula,issuhteet. l;nsimmäisistä, siellä liikkuneista ihmisistä kertovat Säviänsa lmen kivikautinen asuiripa ikka ja Hassin yläkoskella oleva kivikasa, joka on ehkä, rautakautinen hauta ja sen läheltä löytynyt kivinen ko urutaltta, josta on kuva fämsän historian 1 osan sivu ll a 47, sekä nuijana käytetty reikäki~i, josta Osmo Hassi piti yhteiskoulua käydes.sään esitelmän. Kiven hän lainas i Harjulasta, j onne sen myös palautti. Seudun ensimm.;fäteri talojen paikat valittiin kalastukseen perustuen. Maanteiden puuttuessa tä rkeä oli etenkin vesitie Päijänteelle, jonka rantaviiva oli nykyistä korkeammalla. Hassinkosket olivat avainasemassa järvilornen pyynnin vuoksi, sillä Päijänteen piritaa laskettiin 1S0 om vielä 1830.luvulla ei kä sitä ennen ollut Arvajankoskea. Sen nykyinen Kaipolan tehtaan rakentama pato katkaisi jä rvilohen parhaan kutureitin ja tappoi Pä ijänteen arvokkaimman kala n sukupuuttoon. Arva ja oli ennen sama kuin arvaa ja eli arviomies, sillä kietentutki,ja likka, Savijärven mukaan suomen vanhassa kirjakielessä ei merkitty pitkää vokaali.i. Arvaaja oli pyyntiyhteisön päällikkö, joka päätti mm. .saaliinjaosta. Vasta, kuri erätalouden rinnalle tuli maanvi lje!lyä, syntyi pysyvää asutusta. Jämsän kalaisa ja viljava jokilaakso oli kuitenkin jo es irnistoria'llisella aja ll a, Sisä -Suomen pohjoisin valkina isesti asuttu pel1oaI1.1e. Jo pronssikaudelta noin vuodelt.i 2000 el<r., eli erinen sen jä!lhen tap.ihtun,utta ilm.iston kylmeriemistä, Jämsän Aholammilt.i on löydetty merkkejä vilj elystä. Auvil.in vierestä Ja.itilanjärvestii löydetty peltorukiin siitepöly on ajoitettu vuos ien 400-600 jKr. väli lle. Näyte kertoo, että jo tuolloin jokilaaksossa oli pieniä peltotill<kuj.i, joiden vi lj ely vaati kai ka rjat.iloon.i. Näin kertoo prof. Seppo Euranto kirj.issa Vororotista Ryöneihin, Porvoo 2000. Monet ,raot.ikautiset löydöt Puttol.ista sekä Jämsän ja Nytkymen joen varrelta kertov.it, että seudulla oll jo si lloin ma.inviljelyyn perustuvaa kiinteää asutust.i.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=