Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä

62 Pösön kapteeni Salomon Haggren (1861-1941) syntyi Norolan talon Haka lan torpassa . Hänen isänsä oli Kiiskilän, nykyisen Pohjolan talon poika, karvari Joonas Heikinpoika, joka nai Norolan tyttären Helenan ja otti appensa Joon:;iksen sukunimen Haggren in. Hä n taas oli tullut Norolaa n vävyksi Korpilahden Nikkilästä. Hakalan Hel'enan ja Kiiski län Joonaksen, nuor·in kymmenes lapsi S.afomon jäi asumaan Hakalaan. Hänen veljensä Ku staa nai Latosen t.yttären Eriikan, jot..l myös Rip iskaksi kutsuttiin, ja he asuivat Rapasen torpassa. Sa lmo harrasti li,1kemist.i1 soitti viulua ja oli huumormies. Norolan taloa samaan aikaan isännöi Joonas Norola., Salmon serkku Ruusu . Haka la, oli Norolan torppa mutta S.almo piti Haka laa perii ntötilana, jonka hänen äitinsä oli saanut perintöosanaa,n. Perinnöstä ei kuitenkaan o llut mitään p.apereita, ja Ruusu kiisti perinnön . Asi.ista, käytiin pitkään oikeutta mutta itsenäiseksi hän ei ta loaan saanut Kun asia oli ~ättynyt S.almoUe kielteisesti, hän näki kerran Ruusun lähestyvän taloa . Pahaa peläten hän a,lkoi hioa puukkoa, puollustusaseeks.een. Puukosta ei kuitenkaan ollut apua. Ruusu oli vahva mies, hän otti Salmoa rinnuksista kiinni ja nosti ensin hänet istumaan kuuma ll e heilalle, ja heitti sitten pihalle. Sa lmon oli lähdettävä Haka lasta. Miesten kesken oli muutakin er imielisyyttä. Ruusun veljen Allek.sa nter in leski Olga, ja hänen poikansa Santeri asuivat Hakalan mäkituvassa Soppelassa. Aleksa nteri teki itsemurhan 1893. Salmo käytti puutteessa elävän l'eskivaimon Olgan hädänalaista ti laa hyväkseen ja teki hänen kanssaan, kaksi lasta. To inen lapsisui oli 1896 syntynyt poika Walfrid Lehto, josta tuli myöhemmin tunnettu konserttilaulaja . Santeri ja,Walfrid olivat molemmat huutolaispoikia, Hakalassa huutolaispoikana olleen, veljenpoibnsa Santerin Ruusu otti myöhemmin ottopojakseen . Santerin sukunimi oli Nlittynen ja hän oli Arvajan L.ihna lahden isäntä . Salomon Haggren muutti Hakalasta lähtönsä jälkeen Arva,jalle Päijänteen ranna ll e, Kauppilan tienhaaran kohdalle. Salmo poltti tervaa, Ja asui samassa rakennuksessa, joka o li tehty pellistä j a savesta Ja jonka, sisä ll ä oli iso kivi. Talvisin hän joutui turvautumaan ta lojen pirtteilhin ja uunlnpää ll isiin. Rakennus purettiin kun Jämsän ja Kuhmoisten välistä tietä korjattiin. Hän rakensi myös höyrykoneella kulkevan Pösö nimisen moottoriveneen. Arikisin hän keräsi veneell ään Päij änteen saarista puuta tervan poltto.a, varten. lauantaisin hän kuljetti väkeä Jämsään markkinoille ja pyhinä kirkkoon . Uuden isomman veneen Sa lmo rakensi Niemen talon rii hen palkon11rna . 1905 syntynyt Jämsän yhteiskoulun matematiikan opettaja Eino Laaksonen oli pikkupoikana katsomassa veneen rakentamista ja muisti käyneensä ostamassa Salmoll e nuuskaa. Salmo pysyi koko iUnsä poikamiehenä ja käytti vanhemmalla iäll .än kesät ta lvet huopasia, kesällä huopasten pää llä oli kalossit. Viu lua hän kävi soittamassa Karttl lan ,isånnän Sulon kanssa ja viihdytti myös veneensä matkustaj ia soittamalla viulua, jos. joku auttoi häntä veneenhoidossa. Nimen "Pösön kapteeni" hän sai veneensä mukaan. Kerran se joutui Jämsässå ta rkastukseen, ku n vene ei täyttänyt kaikkia vesiliikenteen vaatimuksia . Sa lmo lähti kesken tarkastuksen ostamaan toril ta tupakantaimia ja ajoi s.itten tiehensä. Teistä tempusta hänet tuomittiin muutamaksii kuukaudeksi vankilaan. Matkalla si nne hän softte li viu lua. Kaltalan talon tytär Eeva Virtanen muisti, kuinka hän sai pikkutyttönä virsut lahjaksi Sa1 lmolta1 joka sa noi: "Piä näitä ettei kiinalainen tapa sinua•. Sa lmo luki paljon ja mietti maai lman menoa. Nuorempana häntä viehätti kommunistiset aatteet mutta kun vanhainkotiin lähtö oli edessä, Sa lmo sanoi että ·se vasta porvar on, joka peäsii toisten palveltavaks". Hän kuoli Jämsän vanhainkodissa 1941.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=