Valfrid Lehto a lias Volpi l euto Va lfrid ol i Salomon Haggrenin ja Olgan 1896 syntynyt avioton poika. Hän o li lapsena pa1 1jon Järrvensivussa ja kutsui emäntää äidikseen. Rlstikankare huomasi rippi,koulussa Va lfridin laulunla'hJat ja auttoi häntä lau luopintojen a lkuun. Koul un Jälkeeri 'hän oli Ristikarikare,ella renkinä samaan aikaan, kun pastorill a o li kotiapulaisena o li Ell i Kauranen. Elli o li Hassinkylän kyl1ikoulun opettajan tytär, äiti kuoli yll ättäen ja tytä r otettiin kasvatiksi Hassiin. Sittemmin 1E ll i toimi eläkkeelle lähtöönsä asti Yhtyneitten kerhoti lo jen emänt 'nä lämsä nkoskella . Ja lmari 1Kujanpää ja Va lfr id Lehto taas o livat ennen va pa ussotaa töissä Korppi lan ta lossa Kuhmoisissa, jossa oli pappina pastori Antti Rentola. Häne n vaimonsa Suoma os. Konkola, joka oli opiskellut lau lua ja antoi konsertteja, huomasi poikie n llyvät lau'lunäänet ja ryhtyi opettamaan heille kirko llista musiikkia. Pojat saivat s itten vuoroviikoin esii ntyä sunnunta in juma lanpalveluksissa . Antti Rentola oli vapaussoda n jälkeen eduskunna n jäsen, mutta kuoli jo 1919. 1-iänen tyttä re nsä Ra uha o li tunnettu näytte lijätä r. Sisäl!Hssodassa Valfrid o li valkoisten puole ll a Palmi n komppa niassa ja lauloi Hämeenl inna11 kirkossa. Hä nen la ul ustaan kiin11ost ui saksa la inen upseeri, s ivimammati ltaan ber li iniläinen oo pperala ulaja . Upsee rin mielestä ka nttorin ammatti e i riittänyt Va lfridille, hä nen piti kouluttautua konserttilaulajaksi. Le hto suoritti asepalvelusta Porin rykmentlssä Turussa ja hänelle myönnetti in va paa aikaa musiikkioplntoihin Naemi Fribe rgin ohjaamana. Hän kävi 1-ie lsingi n musiikkiopistoa ja jatkoi opintojaan Wienissä Corneil de Kuypper'in johdo'lla. Lehto palasi Suomeen 1923 ja konsertoi Helsingin Audiotoriumissa. Jämsä n yhteis kou lun kuulu matematiikanopettaja Eino Laaksonen kertoi o llee nsa kuulemassa Lehdon ensikonserttia Hels ingissä. Uuden Suome n arvostelija Heikki Kl'emeti n mielestä Lehdon ää niala o li ma nnermaista tasoa ja hänen tuli jatkaa la uluopintojaan. Lehto saikin apura ho ja ja tukea moni lta tahoilta, kos ka käyttä,ytyi hyvi n ja o li mie ll yttävä nuori mies. lehdon opinnot jatkuivat Ital iassa signor Genaro M. Curci'n johdolla. Tämän jä lkeen hän teki konsertti matka n Suomeen ja esiintyi Wie nissä, jossa hä11 s.af loistavat arvostelut. Syyskuussa 1925 Va lfrid lehto la ulo i Jämsässä iltami&sa, joissa o li muka,na myös kevää n 1918 tapahtumista kuuluisa Saaren Ja,llu, jo ka kuoli seuraavana yönä pudottuaa,n pää edell ä r ii he11 muurin ja seinän väliiri. Valfrid lauloii myös kevyttä musiikkia 11ime llä Volpi leuto. Hä nen laulamansa "Elomme päivät " o n Fi11nlevyn levyllä "Muistatkos Emma ". 20-luvun lopulla Lehto, joka silloin käytti nimeä Volpi Leuto, s ii rtyi Amerikkaan ja esiintyi muun muassa Garnegie-ha llissa säestäjänään Doris von Kaulbac;h. Amerikassa hän sai opettajan, joka yritti teh dä hänestä teno ria, va ikka hän o li bari toni. Tämä yrit ys turmeli häne n äänensä. ValfTid na i vara'kkaa n puola la issyntyi;se n lesken ja käytti runsaasti rahaa . Kun vaimo ei siitä pitänyt, Wa lfrid karkasi yks in Eurooppaan ja matkusti Ita liaan. Sie ll ä hä,n sai pahan ma hataudin, kun joutui rahattoma na syömää,n mitä sai . Sa iraa na miehenä hän pa lasi kotiseudulleen Jämsää11. Enne n sotaa lehdon amerikka laiset ystävät lä hettivät hänelle ra haa ja laiva li pun Amerikka an. Walfr id lähti mat kaHe, mutta, vastaanottajat ol ivat eri satamassa eikä hän päässyt ma ih in. lehdon piti palata samalla laivalla . Ystävyys e i ehkä riittänyt uuteen yritykseen va i tul iko sota esteeksi? Lehto asui 40-luvulla velje nsä Santeri Nii ttyse11 luona Kaakko la hdessa ja piti ka nalaa. Viimeine n esiintym inen häne'llä o li Arvajan pikkujoulussa enne n kuolemaansa tammikuussa 1946, viisi vuotta isä11sä Sa lomonin kuolema n jälkeen. Kuo'lllessaa n hä n o li vii s ikymmenvuoti as. Pojalleen Sa lmo oli sa11onut että muuta et saa perinnöks; kuin laulunlahjat . 63
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=