64 Matami ja Mimmi Norolan suuri raken nus o li 20°:luvulla ku nnan omistuksessa ja sen suurta pi rttiä käytettiin rukoushuoneena. Norola n va htimestarin tehtäviä ho iti vaatturin leski Elina Nieminen (1863-1939), jo ta kutsuttiin Matamiksi. Ky lällä oli myös toinen a rvokas vanha rouva Ripiska, 1858 syntynyt Latosen tytär ja Rapasen torpan entinen emäntä. Hän ojensi jossain Norolassa, pidetyssä tila is uudessa kylälle vasta muutta nutta, uutta opettajaa Mimmi Blomroos ia, ke rtoi Kaitalan tytär Eeva Virtanen . Mimmi o li Jyväskylä n seminaarin lehtorin vaimo. Mies kuoli kun lapset o livat v;ie lä pieniä. Mi mm i kävi seminaar in pystyäkseen e lättämää n lapse nsa Ilmari n, :Eil on ja Kat rin. llma,rista t ul i metsä nhoit aja, Katri oli opettaja. Eilo asui ä itinsä ka nssa, ja hä nen jälkee nsäkin Salmijärven ra nna ll a olevalla Vaarinlkal lio!lla. Norola,n pää rakennus purettiin 1930-luvun a lussa, sen hirsistä te hti in Hass inkylä n rukous huone. Ku nta möi ra ke nn uksen ni me ll i.sellä hi nna lla. Ra ke ntajina o livat Oiva Savijä rvi ja Riku Vainikkala. Matami oli rä,ätä li Joonas J'oonaanpoika Niemisen (1857-1912) leski, Joonas oli Heiilm iemen po jan poika, jonka isä, Joonas o li myös räätäli . Joonas II asui perheensä kanssa Hass ink~lä n keskustassa Hukkala nimisessä, mökissä. Mökin hävittyä sen paikalle tehtiin sorakuoppa jossa nyt on le ntopa ll okenttä. Räätä li käsityöläisenä o li ollakseen a rvokkaampi ihminen kuin rengit ja piiat, s iksi hänen va imoaa n El inaa (1863-1939) kutsutti in Matamiksi. Räätä li n kuoltua Matami muutti 1920luvull a No rolaan, jo ka s ill oin toimi r ukoushuoneena ja Matami hoiti vahtimesta rin tehtäviä. Hass in pojat Yrjö ja Osmo yhdessä Otte li nin Antin kanssa tekivät Matamille ka ike nla isia kolttos ia . Matami kanteli niistä Mimmi 61omroosille, poikie n opettajalle k.i nsakoul ussa . Opettaja kovisteli poiki.a ja nämä !keksivät uusia koiru uks ia. Hassissa o li totta ni minen hevonen, joka oli Lauri Ott:elinin nimikko. Pojat opettivat tottaa irvistämää n kun sille sanoi "irvistä". Pojat liikkuivat paljon Lotan kyydissä ja aina kun Matami t uli vastaan, pojat sa noivat Nirvista" ja Lotta irvisti. Kun tämä sattui useamma n kerran Matamiihe rmo.stui ja meni jä lleen va li ttamaan asiasta Mimmille. Mimmi o tti pojat puhutteluun mutta he eivät myöntä neet mitään. Hevonenhan se irvisti e ivätkä pojat. Matam in ärtymisen ymmärtää kun tietää että ori irvistää haiste llessaan kiimaista tammaa . Paksll Joonas Matamilla oli ne ljä lasta,. Joonas (s. 1890), Esteri (s .189:.?), Sulo (s.1896) ia Toivo (s.1904) . Sulo kaat ui sisä llissodassa, Toivo talvisodassa . Joona,s asui koko ikänsä Hassinkylä,llä ja Esteri ajoitta in .. Ka ikki o'livat n,aimattom ia . Räätälin suku päättyi tähän ikäpolveen. Joonas o li iso kokoinen ja ve rraten lihava, s iksi häntä kutsuttiin Paksu-Joonaaksi. Hänellä oli hyvä la,uluääni ja 1-iä n oli hyvä ke rtomaan tar ino ita. Veljeni Yrjö muis1aa ku inka sadepä ivinä Joonas viihdYtti tois ia tarinoill aan ja opetti laps ill e kansan la uluj a Hassin vintillä. Seuraavan tapauksen tekee uskottavaksi Joonaksen nuorena kokema uskonno llinen kausi, jonka aikana hä n usein joutui todistamaa n uskoaa n mui den uskovien eteen . Hintan Herma harjoi tti te kstiilika uppaa . Hä n o li syntynyt 1861 Hinta n talon poika, lyhyenläntii rokonarpinen ja karheaääninen mies. Herma e hti e lä issää n nä hdä kolmen Hintan isännän kuoleva n. Hän o li na imisissa mutta va imo kyllästyi hä nen seuraa nsa ja jätti 1-iä net . Hä n oli, ollut monessa mukana, nuorempana hä n osti puita Korpilahd@ lla o ll eell e Re nqvistin sahalle. Hä n piti kunnossa ti etä Hassinkylä ltä Ka ttil ajä rve lle ja ha rrasti vaatekauppaa . Yht enä kesänä 20-luvun lopulla He rma sa i pää hä nsä lä hteä Pä ij änteen saarii n ka uppaamaan teksti ilejä, lähinnä naisten a lusvaatte ita. Matkaa te hti in venee ll ä, soutum ieheksi He rm.i pa lkk;isi Paksu-Joonaa n. Yhdessä he juonivat vier;iilt,m e rääseen ra ntakylään. He tul ivat rantaa n puolilt.ipäivin. Herma esitteli kylä läi sille Joon;iksen Kortela hden kirkkohe rra na ja it sensä tämä n o ppaana. K;irkkoherra oli mukamas lähtenyt kesä lomallaan souturetke Ile, lä hinnä pa inoa pudottaakseen. Kirkkoherra voi.si pitää ilt.ise Ila ha rtausti la isuuden jos paikallis ia asukkaita sellainen kiinnostais i. Luonnonolosuhte issa pidettävä iltahartaus toki kii nnosti, paikalle kertyi suur i joukko eri-ikä isiä saarelaisia .
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=