66 LUffiEW JÄMSÄN HASSIN TALON ISÄNN ,STÄ Antti Hassin päivity"S ll/ 2012 Jukka Hyppölän korjauksin Eeto Hassin aiempaan selvitykseen Hassln su11un vanhin nimeltä tunnettu e,sl -lsä on noin 1A40 syntvnvt Pekka Vernikanpoika Tyrl~11ä. SuurJams.än historian I osa, sivu 1:01 kertoo, että Sääksmäen kir lckopitäjästä kotoisin ol lut Pekka Hannunpoika Tyrisevä omisti Rutalahclessa Päijänteen itäpuolella miehenmetsän Sl.luruisen eräs,ijan. Tommy Koukan j ulb isv 'Sukupuuni ' kytkee Tyrjseviin suvun Hassin sukuun (Antin sukuarkistossa on t eksti 'Tommy Koukka Hassin suvusta'). Jämsän historia,ssa arvellaan, että taron perustajat tul ivat etelästä päin Asikkalan Vähä-Äiniön kyläst:ä, Jona on Päijänteen rannalla Hassi nimisiä paikl:QJ.i kuten Haasinsaari ja Hassin ni itty. Myös Sysmän Vuorisalon saare~a on Hassi, niminen talo. Tommy Koukan mukaan nimi Hassi on päinvastoi n levi1rnyt Pekka Vernikanpoika 'fyrisevän poj anpoikien, mukana Jämsästä Asikkalaan . Väinö Woionmaan kirj assa 'Hämäläinen eräka1 us.i ' kerrotaan kuinka Hassi n j a f'uukkoisten kylät samoin kuin suurin osa Jämsän vanhimmista ta loista on asvtettu Muinais-S!läksmäen ah.1eelta, Jossa OJ'I Tvrlsevän kvlä nykyisessä Akaan kaup1,1ngissa. Sinne asutus on tullut Kokemäenjoen vesistöä :Pitkin entisen, Karkun pitäj ä.stä, jossa lähel lä Sastamalan keskiaikaista klvlkir"kkoa, on ollut Hassi niminen talo. A$utusketjun ja kOlio maanviijelykulttuurimme alkupl ste 011 hämäläisten saksalaisilta valtaama Kokemäenjoen alajuoksu, jonka var ressa on a~unut usei ta Ha.ssi•nimi.siä isäntia. Sukunimitutkijat väittävätkin, että nimi Hassi tarkoittaa "hessiläfstä eli saksalaista". Hessenin osaval tion nimi latinaksi on Hassia. Lue Antin art:ik~eli t Has.sink';'län synny~tä ja Karkun Hasseista . 1Isäntä Hannu :Pekanpoika Tyrisevä, s. noin 1470. Tommy Koukan mukaan ol i isäntänä talossa, j oka käsitti nykyiset Arvajan ja Hassin kylät, jotka i lme~sesti olivat Pekka Tyrisevän suvun vanhoja erämai ta. Hassista löydetty k.ivibutinen b ksoisk.ourutal tta kertoo seudun vanhimmista asukkaista. 11 isäntä Oliivi Hannunpoika Arvillj ill (?) , s. noin 1500. Maini taan v.1539 aloitetu,ssa Kusta<1 Vaasan maaki rj assa Hassl n 1. isäntänä vuosina 1539-1550. Tommy Koukan mukaan Olavilla ol i f'ekka ja Tapani nimiset veljet, jotka asettuivat Vähä-Äinioön ~kä pojat Tuomas j a P-aavo. Tuomaasta, tuli Hassl n i5'äntä, Paavo otti sukunimen Ha~sl nen ja oli '\Ritasaarella P.lvaj ärven t alon isäntänä 1560•1597. Kumpikin velj!!ksistä on laaj an suvun esi,isä . ! Katso 'Vi lppulan suku~i vut' j a 'Hakkapel ii ttain s.ukua') Alvajärven länsir.innalla nykyisen Pihtiputaan pitäj ässä on vieläki n tlassila.-niminen talo. 111 i~ntä,Tuom;is Ol.1vinpoika Hassi, s, noin 1.520. Peri talon nuorena ja kuoli myös aika nuorena. Oli Hassin isäntänä 24 vuotta 1550•1574. Tuomaan lapsista tunnetaan kaksi poikaa Sip·i ja Prusi. IV isän.ta Sipi Tuomaanpoika Ha,ssi, .s, noin 1560. Isänsä kuoltua peri tlas~in ta lon hyvin nuorena 1574 ja ol i isäntänä 23 vuotta vuoteen 1597, jolloio teloitettiin nuijamiehenä Nyystölän verilöy1yssä, minkä j älkeen ta1on isännyys si irtyi hänen veljelleen Prusi lle. V isäntä Pm$i Tuomaa.npoilca Hassi, s. noin 1565. O:li veUensä Sipin jälkeen Ha,ssin is!lntä,n,ä 29 vuotta 1597•1626. Nuijamies Prusi yl lytti fämsässä ja Sysmässä talonpoikia vielä uuteen kapinaan ja joutui siitä smtä varmaankin vainotuksi . Tark.emmin Sysmän papin kirjeessä tlassin sukumonisteessa . VI M.1tt:i ~rusi11poi lca j .-/tai M.1tt:i Sipi 11poik.i Ha,ssi. s. nol n 1600. Ol i Hassin isäntänä 1626-1646. Lapsia !Antti Jär11enpään mukaan) Tuomas, Es.chiel, Elin. Muut tiedot puuttuvat. SAYssa i~ntänä 1628 lähtien jolloin myös Matti Sipinpoika niminen 2.isäntä, varmaanki n teloitetun Sipin poika. Talo näyttäisi olevan pitkään autiona kunnes henkiki rj oj en mukaan Matti Prusinpoika taas ryhtyy isännöimään 1645, mutta jo s,euraavana vuonna vuorossa on Matti Sipinpoika. Ja sitten Tuomas Matinpoika 1647. on mahdotonta varmuydeHa sanoa kumman Matjn oojka Tuomas oli Eskeli j a Elina on ilmoitettu Tuomaan slsa rulcsina, ei suor.ian Jommant;umman Matin lapsin,1. Ms1tti Sipin poj an myötä vakiintuu nimi Hassil,1 v. 1628, sitä ennen Arvaj a ja/tai Harviala. Verojen maksamartomuuden vuoksi Hassi on autio vuodesta, 162& lähtien. 1642 Hassi on "autio ja kenen tahansa otettavissa•. Vuonna 1645 sen ostaakin kuninkaalta :Fabian von Tiesenhaus vemttomaksi rälssitaloksi. Si i tä eteenpäin Matit ja Tuomas ovat lampuotej a. Omistaja vaihtuu 1649 (von Creutz?) j a 1653 Berndt Taube http; //djpi narc fj/digj/yiew ka'ktJjd~4Q1158 Verovapaus on vahvistettu kuninkaallisella kirjee llä 10.5.1649. 1684 rä1ssitalo on ki rjattu evel'$ri Arvl cl Horni lle. 1693 omistajina ovat eversti Gustaf Hornin peri lliset http-//dj11i narc fj/di11i/yjew ka?kyid-403448 Aatelisomislu~ päättyy vasta 1695, jolloin Yrj ö Tuomaanpojasta tul i "k ruunun renki," ja Hassin verota!osta ratsuväen/ Uudenmaan rakuuna rykmentin etuustalo (benefil;e hemman).
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=