Miltä suun,naltaJämsä on asutettu? Maanviljelyl<ulttuuri levis i Suomeen Kokemäenjoeri vesistön kautta . Kun se laski mereen nykyisen l-larjava llan kaupungin kohdalla, jokisuuta halli t sivat saksalai.set t urkiskauppiaat, joil ta hämäläiset valtasivat sen prof. Matti Kuusen mukaan noin v. 300 jKr. Sen jä lkeeri peltovilje ly l·evisi etelää kohti Loimijokea pitk in Huittisten ja Loimaan seuduille ja itään päin Nokian virra ri kautta Vanajave-den ra nnoille ja sieltä y:li sadan kilomet rin hyppä,yksenä Jämsä n jokil aaksoon. Hämäläiset eteriivät aina Laatokalle asti. Vastaan sotineet novgorodilaiset antoivat hämä läisille nimen 'jtiämit'. Jämsän papit Jacob Malleen ja Kristoffer Florim.1s väittivät (S-J:11 historia I s. 96), että samaa sotaa käytiin myös Jämsäs.sä, mikä seli ttä isi yhteyden sanoille 'jäm, jöömi jo jömsä'. Matti Ku usen mukaan Savon he imo syntyi sii t;i_, ku n hämä lä,iset siirs ivät luomaa nsa Kalev.ila;;i k;irja,laisten säilytettäväksi . 1540-luvull a, jollo in Uusimaakin oli vielä aika asumatonta korpea, savolaiset alkoivat Kustaa Vaa.san yllyttäminä rynri iä kohti lä nttä, valtteinaan uusi viljelytekniikka eli koskemattomaari kuusimetsää n tehty huhtakas ki ja pensastava korpiruis, jota ei vilje lty pellossa. Mui ta Venäjältä Suomen kautta Ruots iin levinneitä viljelykulttu urin muotoja ovat länkiva ljaat, leivinu uni, tattari, riihi ja sauna. Jämsää nkin tuli savolais ia, Jotka, muuttivat seudu n murteen aika rumaksi sekamurteeksi. Ha ii'ala Hassi Hintta Huja la li'LPP§lä, Kaakko Kassaja Kimola ia Viiala ovat hämäläisiä nimiä . tliSSlLWl taas on Pilhtiputaa lle muuttaneen Paavo Ola,vinpoika Hassln Jälkeläisten savolaistunut sukunimi. Jämsän murretta ovat tutkineet Pu ukkoisten polka professor,J li kka Savijiirvl ja Arvaja n Tenhamista kotoisin o leva Kotlmalsten kielte n t utkimuskeskuk.sen tut kija Eeva Yli-Luukko. Kuva2 Kartta Suomen vakinaisesta asutuksesta vuonna 1150 kertoo, että 75% Suomesta on asutettu lännestä ja 25% idåstå. Geneettinen rajavyöhyke kulkee Suomenlahden pohjuk.ista Pohj.inlahden perukkaan suunnilleen Pähkiriäsaaren ra uhan raj.ia pitkin. J.ämsä n ensimmäisten ta lojen asukkaat kuuluivat lä nti seen ryhmään, s ill ·, pääosa seudun vanhimmista taloi.ta asutettiin Muinais-Sääksmäen Vanajaveden alueelta jo ennen vuotta 1150. Päi j:änteen ra nnoista Jämsä asutettiin ensimmä isenä. Se on pääteity nimiperinteestä ja siitä, ettei Jämsän jokilaakson kes kiaikaisesta peltorukiin vilje lystä ole merkkejä muun Päi jänteen aluee lta. Poiljois-Päijä nne kuului Pälkäneenja Sääksmäen eräma,ihin ja se asutettiin enne n Etelå-Päijännettä . Sisä-Suomen pohjoisimpana hallintopitäjänä 1410 mainitulla Jämsä ll ä ei ollut ennen Ra utalammin pitä]'än perustamista 1561 mitään selvää rajaa Päijä nteen ylä puolisiin ra nnattomiin eräma.ihin . Hollolasta ja Sysmästä erotettu Jämsän kirkkopitåjä kuului ensin Hauhon j.i s itten Sääksmäen tuomiokuntaa n 1800,luvulle .isti . 1539 Suur-Jämsä ulottui Padasjoen Pi hl ajakoskelta neli ta loisen Jyväskylän pohjoispuole lle asti . Nykytietämys kumoaa Suur-Jämsä n historia ri ,(s.108) ol'etuksen, jonka mukaan Hassin ja Kassa,lan perusta jat o lisivat tulleet joskus kes ki ajalla Päijä,nnettiii pitkin Asikkalan VahäÄiniöstä, jossa, on Hassi ja Humppi nimisiä paikkoja. Uudempi tutkimus tukee perimätietoa, jonka, mukaan Muinais- Humppil aista tu lleet kalastajat perustivat Kass.i lan, joka saii nimensä kai erämiesten kala kassasta .. Samaa on arve ltu vasta rannan Hassista. Nimitutki jat ovat kuitenkin varmoja, että 'hassi' tarkoitti 'hessiläistä' e li Saksan Hesse nistä tullutta ka uppiasta, koska Hessenin nimi oli latinaksi Hassia,. 7
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=