Vuonna 1539 t<ustaa Vaasan maakirja.ssa vanh.;rn Suur-fäms.ä n tiheää n asutu ssa Kauhkiala n ne ljännes kunnass.i oli jo 25 maanviljelyll ä elävää taloa. Niistä en ite n kaskimaita oli Hassin, Saaren ja Tikan taloih, joiden veroluku ot i kaks i koukkua. Muilla 22 tafolla oli, yksi koukku. Ha ssin isäntänä oti tuolloin jo ma inittu Olof Hansson eli Otti H.innunpoika Arva,ja, Viialan Heikki Pekanpoika, Saaren Olli Ollinpoika ja Maunu Simonpoika Tiiri, Tika n (eli Kähön) Olli Antinpoika, Paavolan Antti Ollinpoika, Seppäsen Olli Mikonpoika, Marttilan Re ko Ollinpoika , Hyp,pölän Ol'li Heikinpoika ja Alhojärven Olli Olli npoika (Koko lista, S-J :n histo riari I osa s. 183). Noin suu~i Ollien mä,ärä panee epäilemää n sukulaissuhteita, jotka geenitutkimus vois i paljastaa . Samalla selviäisi, mistä kukin on tullut. ·:~ L oir:·.,..-j +-r~,-~p:.t,_ . 'Sollf~ ....:•· '·· ~· . -- 1\f-', ~ , J1k1filf-~ . ··,& Ote HAmeen 1. maakirjasta vuodella 1639. Ylin A Arvajan Olof Hansson, jonka vasemmalla oleva vero- eli koukkuluku 2 Yb'ill suuri se, oli vain 3:lla taloda, 25 talolla se oli 1. Kuva4 Sisä-Suomen tä rkein asutusreitti o li Lä ngelmävesi, jonka pinta oli ennen 1604 tapahtunutta Sarsan kos kipadon murtumista 6 met riä nykyistä korkeamma lla . Keuruulta asti käytiin muinoin Sastamalan kivikirkossa, jossa oli myös sikäläisen Hassin talon paikat penkissä 12. Voionmaan kirja, kertoo, kuiinka Muinais-Sastamalan miehet ku lkiva t erämai lleen. Kokemäenjoen laaksosta tulliin ensin Nokianvi rran kautta Sääksmäen Vanajavedelle, jonka rannoill e syntyi hämä lä in en "Ra polan kuningaskunta· . Sie ltä edelleen Ma llasvettä, Roinetta ja Längelmävettä pitkin Länkipohjaa n, josta lyhyttä maakannasta pitkin ,KulimOi$t.en lsojärvelle ja sieltä Pihlaja järvien sekä Arvajan kos kireitti ä pitki n Päijä ntee lle . Osa erämiehistä jat,koi matkaansa Isojärven Hämepohjasta iki,.,.anhaa Hämeentietä pitkin Jämsän jokila aksoon, jossa e.räomistus organisoitui myöhemmin kylien yhtei.sesti omi-stam iksi tarkkarajaisi ksi a lueiksi. Jämsässä niistä käytettiin nimeä "moo" tai "ptjjvlJkunto' ' . Lä nti sin oli Hinkujenmaa elii Nlytkymen päiväku nta ja itäis in parhaal la paikalla Arvajalla Säkkijärven päi 11äkunta, josta on Voionmaa n kirjasta kopioitu {kuva S). Reitin eteläpuolella oli Kota koskeen ulottuva Pukojä rven [Puukkoislammen), pä i,.,äkunta osakkainaan Puukkoiste n vanhimmat ta lot Halja'la, Hujala ja siitä erotettu Kimola eli Kaakko. Vastapäätä Hassia oli Riihijä rven maa, jonka ainoa t alo oli Kassa la etelärajanaan Våhä Pihlajajä rvi. Edesniemestä Iso Pihlajajärveen ulottuva alue o li kai oma paiväkuntansa,. Mitaän varmaa tietoa siitä e nkä Isojä rve n rannan päiväkunnista en ole kuitenkaan löytäinyt Pihlajakoskesta Ouniin ulottuva alue lii tettiin Suvannon mukaan 1525 Jämsästä Kuhmoisiin rangaistuksena siitä,, että jämsälä iset olivat (pappinsa johdolla ?) tappaneet Edes niemeen luvatta karjansa tuoneen ku hmosla isen paime npoja,n, (Kts . kuva n 6 kartta ). lämä n jälkee n osa Puukkoisten kylää 5avijärvestä alkaen liitettiin Kuhmoisten Päij.ä län kylää n, jo ta lienee asutettu Länge lmävedeltä Päijä län Pitkävede n ka utta,. Päijänteen rannat on siis asutettu lännestä e ikä etelästä, kuten joskus on luultu. Turun tuom iokirkon ' Musta~;;i kirj;;issa' luetella;;in i5 Sääksmäen isäntää, jotk;;i p.iavi Senedictus XI I julisti vuonna 1340 pannaan maksamattomie n viljakymmenysten takia. Pannaa n tuomittujen joukossa oli mm. Cvningas de Rapalum (Rapola) sekä Handupoter de Hiccala ja Ye de Oncola, joilla Väinö Voio nmaa päättelee olleen s ukuyhteydet Jämsän Hinkkalan ja Yijä län t;;ilon perustajiin, "koska Jämsä on suurimmaksi osaksi muinai55äaksmäkeläistä asutusa/aci'. Pannaan tuomittu, Yiijä ei ole Hass in emännäksi 1721 naidun Maria Yrjöntytär Yijälä n esi•isä, koska lämsä n Yijälä lienee asutettu jo e nnen vuotta 900. Onkkaalan Yijä voi kuitenkin, olla monien Yij älää n liittyvien sukujen varhaisin nimeltä tunnettu jäsen. Musta kirja ei mainitse Vanajaveden ranna ll a 11asta päätä Rapolaa vleläkin olevaa Tyrise11än kylää, jonne monen jämsäläissu\lllri juuret johta11at, kos ka Pekka Vernikanpojan jälke läi siä on na irtu Arvaja -H'ass in talosta mm. Ha ljalaan, Heilaan, Hinttaa n, Huja la ;;in, l-lyppölään, Kaakolle, Marttilaa n, Pohjolaa n, Sa~ij.ärvelle, Ta,urial aan, Ten hamiin, Terva laan ja Tiiriin. Pekka Vernik;;inpoika Hassin, pojanpoikie n mukana 'Hassi' levisi suvun ja ta lon nime ksi edell een Asikkalan Vahä-Äiniöön j;;i Sysmän Pyhä,tselkään, sekä P;;iavo Olavin,pojan muka na Pihtiputaa lle. (Vrt: KJ J;;ilkasen ja Eino Jutikka lan eräsijaluettelot sekä Tommy Ko uka n tutkimukset.) 9
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=