10 Maanomistuksen historia lyhyesti muinaisuudesta eräkauden loppuun 1550 ja lsojakoon 1757 Jo varha isella ra utakaude lla Hämeen erämaissa oli yks ityisesti va ll attuja ja omistettuja erä,sijoja . Suurin osa niistä muuttui vähite ll en uudi stiloiksi, joissa elettiin maanviljelyllä ja karjanhoidolla . Kylät ja niiden yhteismetsät syntyivät n ii n, että kantatalon pe rillisillle ja osakkaille jaettiin vain lähimmät koti pellot. Metsät olivat yhteisk.\iytössä ai na isojakoon asti. Kyli en ja myös niiden valtaamien erämaiden rajat ofivat hyvi n pysyviä. Jämsä läisilläkin oli erämaita kauk;;ma Pohjanmaalla. Pappi H!en ricus Olai Auvi lasta omisti Viitasaa re n reitill ä useita eräsijoja. Toinen Hassin suvun esi-isä Olavi Hannunpoika Arvaja omisti (KJ Ja lkasen mukaan) kalaveden ja miehenmetsän Saarijärvellä. Niiden omistusta suojeli ikimuistoinen maanlaki, jonka Kustaa Vaasa kumnsi 1542 ja otti kaikki vakinaisesti asumattomat erämaat kruunun omaisuudeksi. Siitä syntyi Pyhäjärvellä uudisasukka id en ja jämsäläisten keske n oikein sota, josta kumpikin puoli kanteli kuninkaa ll e, mikä va in kiihdytti kuninkaa n asutustoimia. Sama ll a eräka usi päättyi ja asian oivalta neet myivät erämaansa aate li s ill e, tai asuttivat ne lampuodeillaan. Kehitys kää ntyi taas yks ityiseksi, kun 1757 alkanut Isoja ko lopetti rintama illa käytössä ollii!en sarkajaon. Vielä Isojaossakin perustettiin jakokunniksi nimettyjä yhteismetsiä, jotka lohkottiin pian osakastaloje n yksityisiksi ulkopalstoiksi. Maanomistus muuttui siis yksityisistä eräva ltauksista kylä- tai sukulcohtais1m yhteisomistuksen kautta tak.a isin yks ityistiloiks i. Oletuksia Anlaja-Hassink~län perustamisajasta ja perustajista Suur-Jämsä n historia a rvelee, että Ha ssi ollisi pernstettu " vasta keskiajan lopulla Asikkalasta pfiin sitli vanhempien talojen yhteismets{i{in". Tatä vää rää oletusta on peruste ltu sillä, että lsojaossa Hassilla e i enää ollut ulkopa lstoja, kun taa& Jämsån viljavan jokivarren van hi mpiin kyliin kuuluvilla Viial'alla ja Saa re lla oli ulkopalstoja Hai.sille ku uluneessa Sä'kkiniemen päiväkunnassa. Korpila hdella &ij ainne iden ulkopa lstojensa myynnin jälkeenkin Arvaja•Hassi oli kuitenkin vuonna 1539 Etelä-Jämsän Kauhkia lan neljä11nekse n 25 talon joukossa Kähön ja Saaren kanss.a eniten verotettu kahden koukun talo, jossa o li 1539 maata n. 3000 he hta ar ia. Ja noin ison alueen va ltaaminen vasta "keskiajan lopulla" Jämsä n vanhimpien talojen yhteismetsäsfa oli mahdotonta. Asia onkin päinvastoin: Alhojä rven, Kä hön, Saaren ja Viialan tiihl!ään asutut kylät valtasivat vuos ien saatossa alkuperä isen Hassin kylänmetsästä lisämaata noin WOO hehtaaria. Saa ren kylä kuului Viialan kylään vuoteen 1543 asti. Jämsän historia (s. 117) kertoo Hassin naapurin Hintan talon varha isl!n esi-isä n Viiala n Matin olleen la utam iehenä niillä vuoden 1478 käräj ill ä, jo illa Pekka Vemikanpoik,i osti nuo Asikkalan e nti set erämaat. Jämsä n histor ian kirjoittaja ei ku,itenkaan huomannut, että Pekka Vernikanpoik;i Tyrisevän oikea sukunimi o li Hassi. Eikä s itä, että hänen pojanpoikan,sa ennakoivat tulo.ssa o levan maareformin ja myivät isoisä nsä suv,ulle ostamat Korpilahden asuttamattomat ulkopalsrat takaisin naapurilleen Lah isten karta nolle, joka omisti myös niiden vierli!ssä olevat Sy11siön ja Ruta la hden erämaat si lloisen Suur-Jämsän a luee lta vuodesta 1516 lähtie n. Käytännössä myyjinä ja ostajina olivat ilmeisesti samat Lahisten kartanon omistaneet Olavi Niilonpoika Tavastin (k. 1460) jälkeläiset. Ma inittu Olavi Niilonpoika toimi i~ekin turki.ska uppiaana ja Hämeen linnanherrana ollessaan hän jakoi 1400•luvun puolivä li ssä ku ninkaan määräyksestä eräma ita asutukseen hankkien niitä paljon myös itselleen mm. Asikkalasta, Jämsästä ja Sääksmäelitä . Sanotusta herää kysymys: Olis iko Olavi Tavast jakanut ta i myynyt aiemmin sama lle Vern ika npoja n suv1.ille myös Arvaja-Hassinkylän erämaat? Tuolle epäi lykselle ei ku itenkaa n löydy asiakirjoista mitään tukea, koska Tavast-suwn tiedetään omistaneen Suur-Jämsä.s-tä vain ne kolme Korpilahde n ti laa, jotka Lahisten kartanon emäntä Anna Klemetintytä rTott asutti lampuodeillaan juuri, ennen eräma,iden ta'kavariklcoa (S-J:n hist. s. 152, Voionmaa s. 267 ja Rinne E: Sääksmäen pitäjän viljelyh istoria WSOY 1929 s. 107).
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=