46 El in vietti lapsuutens.a melko varakkaass.a ja valistuneessa kodissa Vi rmailansaaren ranna lla . Isä huolehti maanviljelyksen ohella mm . seurakunnan asroi.ta ja 1.1uden kirkon, rakennustöistä, äiti k1.1ul1.1 i merkittävää n jämsä läiseen pappis- ja virkamiessukuun. (Antin huomautus: Auvjlan sukuun, johon s,ekä Emi l että Maria Hassi lii ttyvät Vijä län Maria Vrjöntyttären ka utta.) Arvattavasti Eli n sa i kodissaan hyvän kr is ti llisen kasvatuksen ja kesk imääräistä enemmä,n tietoja ja taitoja pitkää elämää nsä varten . Elin siirtyi avaran selän ylitse miniä,ksi miehensä kotitaloon Teh ii n ja oli Tuomolan emäntänä 1676-l693. Nähtävästi Tuomola ol i tähän aikaan vaura s ja arvossa pidetty tila; muuten Virmailan Juho Heikinpoika olisi tuskin lähettänyt sinne l8-vuotiasta tytärtään emännäksi. Tehin Taponifa oli samaan aikaan Virmailan ratsutilan ougmenttitila jo sen tuli osallistua yhteisen ratsumiehen yl/öp /tokustannvkslln. Raskaiden kotovvoslen Johdosta Taponllo ei ehkd pystynyt maksamaan omaa osuuttaan vaon velkaantui ja joutui Vlrmo ilan Juho 1-/e/k/npajan omistvkseen. Hän taas lvovvttf tilan 1594 vtivylleen Marttf Tvomaanpoja'l/e ja tyttärelleen f:linllle. Martti Tuomaonpo /ka isännöi Tapanilaa vuoteen 1707, jo/Join llån luultavasti kuoli. El/n asui talossa vanhana emtintönti vie/0 39 vuotta. Hän kuoli 90-vvotiaona vosto pikkuvihan jälkeen ja havdattiln Kuhmoisten kir.kkoon. Elin Juhontytär kuvlui Tehin vahvojen ja tarmokka iden emanb'en joukkoon. Perimatieto kertoo, että emännän lähtfessä kirkkoon neljä tai viisi piikaa oli soutamassa hänen venettäan. Kirkon eteisessä piiat pukivat emännän Juhla-asuun, Jossa hän sitten asteli kirkon etupenl<.kfln parhaalle pa /k·a/Je. 'Taten hän tvli loukonneeksl k.risti/Jista penkkijärjestystä. Papit moittivat Eliniä tästä ylpeästä käytöksestä ja liiasta koreudesto Herran huoneessa, mutta hän vastasi heille vain koppavasti:· "Omiapa ovat koik•ki ka/Jeuteni, en ole niistä kenellekään velkaa." Ja kymmenykset hän oli suorittanut kirkolle aja/Jaan Ja tinkimättä. Papit uhkasivat jopa Julistaa Elin/n pannaan, mutta eMit sentään toteuttaneet uhkaustaan. Tarina sopii hyvin yhteen V/rma/fan l600-/uvun rotsutilailisten luonnekuvan kanssa ja osoittaa, että Heikki PletarlnpaJan geenit yM vaikumVat po]ontyttären l<äyt6kseen. Tosin kertomuksessa on p iirteitä, jotka sopisivat yhra hyvin Anna Kuosin henl<//öhahmoon. Kenties tarinat ovat vvos/satojen kuluessa sekoittuneet keskenään. Marttf Tuomaanpojan aikana Tehin isilnnat hoitfvat pitåjänveneel/a vesikyytejä Päijänteen selän yli Sysmän pvolelle. Tapanila sijaitsi tähän aikaan Tehinnlemen alavolla ja kapealla kannaksella, mistä näkyi järven yli kauas pohjoiseen ja etelaan. Niemen itapätin täytttia korkeahko metsäinen vuori ja sen Jatkeena olevalla karik'O/la seisoo Tehinsilmä, tunnettu majaf<l<a, jonka tuike syysi/toina näkyy Virmailan rannikolle osti. Ja muutaman kilometrin etäi5yydel/ä Päijänteen rannalla on Pyhänpätin kallioseinäma yli 6000 vuotta vanho ine kolliomaalauksineen." Elin Juhontyttä,ren ja Tapanilan Martti. Tuornaanpoiao tytär Karin Martintytär meni emännäksi Kuhmoisten Paateriin. Vihkimerki nt.ää Paateri n Perttu Matinpojan kanssa e i löydy lsonvi han ajan puuttee ll isista ki rko nki rjoista, mutta asiaa pidetään varmana. Karin Martintytär syntyi Tehin Ta,pa nilassa n. 1691, kuoli 72-vuotia.a na, 1763 Paate rissa ja ha udattii n äiti nsä tavoin Kuhmoisten ki rkkoon. Tiimä aatelisiio verrattava kohte lu vahvistaa osaltaan o letetun äititytä r-suhteen. Paaterista Seppo Suvanto kirjoittaa Ku hmoisten historiassa; " Paaterin kan to·ti/a kuuluu keskiajalta peräisin oleviin. Sitä keskiajalla hallinnut suku pysyi vaik.euksistojo pitkistä verohylkyvuosista huolimatta sitkeästi talossa, ja on varsin todennäköistä, että Jsonvihan jälk11en taloa isännöinyt Perttu Matinpoika oli v.1591 sadan ja kahdentoista vuodM kunnioitettavassa iässä kuolleen Pooterin isännän Matti Pertunpojan jälkeläinen. Talo halottii:n v. 1730 Perttu Matfnpajan ja Heikki Mikonpojan kesken. lälkimmäisen isoisä (Reko) oli tullut taloon yhtiömieheksi, mutta hänen sukulaisuussuhdettaan Perttuun ei voi varmuudella todeta. (Heikki Mikanpo;ka ovio;tui mahdollisesti Perttu Motinpojan sisaren Vapun kanssa?) Heikki Mikonpajan taloa ruvettiin kutsumaan Paateri eli Pelto/aksi. Se jaettiin veljesten Joonaan ja Erkin kesken v.1778. Jälkimmäisen talo an Keskinen. Pertun jiilkeJiiiset jakoivat talonsa 11. 1846, ja niin syntyivät Vanha Paateri ja Uusi Poateri.11 (Antin huomautus: Yrjö Kallenpoik;a Hassi n vaimo Maria Simontytär (1766-1824) o li kotoisin jakamattomasta Va nha0sta :Paaterista. Katso kaavio s.50).
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=