8 Pö1Ji-ä,i«:,~;;~ · 1 Jämsän historia kertoo (1 osa, s.l.00· 127 ja II osa s.94) kuinka pekka Haa,n unpojka Tyrisevä omisti Päijänteen Ruta lahdessa miehenmetsän suuruisen eräsijan ja kuinka hä nen iso isänsä Pekka Vernikanpoika osti 1478 viereise llä ka,rtalla näkyvät Asikkala n erämaat ja vedet Pä ijänteen Kärkis istä ja 1-leinosniemeltä . Sitä, ennen hän oli ilmeisesti osta nut Asikkalan Vahä Äiniöstä kyse isten erämaiden kantatalot. Jämsän historia ej kerro pekk,a Vernikanpojan sukunimeä loka on Hassl eikä sitä kuinka tuo Sääksmäen IvrJseyälta tullut suku levittäytyi Jämsästä Asikkalaan ia Sysmään, Keuruun Jyrls,eviln kvl'il ia Kuhmolsten Ruolahden Tyrlseyän lal;tti ylh ia ayat saman suyun har ioittamaan laaiaan t1.1.tkisk<tueeaan, io11ka g_äå e,aikka_J>fil ifultecellä oli kai Arva ialfa. Kustaa Vaasan asutuspo Iiti ikka Ja t·urkiskauden päättymine n pakottivat Hassin suvun luopumaan asumattom ista Korpilahden erämaistaan ja myymään ne takaisin Sääksmäen Tafflilan La,hl.ste n kart.inon aatelisell e Tavast·s uvulle, joka lähetti sinne lampuotejaan asukkaiksi . Nu ijasodan Jä lkeen Kaarle Hertt.ua lahjoitti La histen kartanon 2.1.1600 ranskala iselle Samson de la Motte lle. Myöhemmln näistä erämaista t uli Veijon talo. Kuva 3 lurkiskauppi'as Pekka Vernika,npoika, Hassi asui Mui nais-Sääksmäellä Tarttilasta erotetussa lyrisevän kylässä, jossa on Kinttu, ia Kyä nimiset ta lot. Naapurikylässä on Viiala ia Hinkka-ni minern talo, josta ovat kotoisin Jämsä n jokivarren Hinkkal an talon pe rusta jat. Tyr isevän kylä on myös Kokemäenj oen vesistön varrella Ylä;-Sata ~unnan Ka,rkussa, jossa o li myös Kinttu,. Kv · ja Tartti-rnimiset talot sekä Hassin ta lo aiva n Sastamala n keskiaikai sen kivikirkon vieressä. Nimipesä kertoo asutuksen leviämisen. Hassinkylä n valla nnut s uku tul1i siis sama lta s uun rna lta kuin Jämsä n muide nkin va nhojen ta lo jen asukkaat, jotka toivat Jä msä n jokila aksoon Kokemäenjoe n laaksosta viimeistään 800-luvulla ruki in viljelyn ja myös talojensa nimet . SuurJämsän a rvostettu· his tor iankirjoittaja Se ppo Suvanto ei vain huoman nut, että Arvaia ja Tyrisevä ovat s ukunim inä käytettyjä paikannimiä. kun taas Hassi on saksa la ispe räine n sukuni mi, josta on tullut myös pa ik<mni mi. Aluksi minäkään e n u.skonut tuota su'kunimitutkijoiden vä itettä, mutta vakuutuin, että se on totta, kun kävi n kolmena kesä nä tutkimassa Ha,ssi-nimen yhteyksiä Sääksmäellä ja Muinais-Sastamalassa sijainne is iin tur'kiskaupan keskuksiin, joista tärkein oli Kokemäellä Hassa lan niemessä. Nykyään s iellä on Hassalan karta no, jonka vanhimmat tunnet ut isännät o livat Hasse, Hossi tai Hossa--nimisiä. Kaikki Suomen Ha,ssi t e ivät suinkaan ole samaa sukua, sillä saksalaisi.lta periytynyt ni mi levisi myös Hailuotoon, Kemij ärvelle ja Vuoksen vam;!lle. Suomenkielen profess ori likka Savijä rvi arvelee, että Sääksmäen Tyrisevältä tullut Hassin suku afoirt:i Päijänteen ra ntojen valloitukse n jo varlla i.sella eräkaude ll a ehkä Kuhmoisten Ruolahde n Tyr isevän lahdesta, josta siirs i pää paikkansa Arvajan lahdelle. Suvun vii meinen "eräkuningas tai ka lakeisari" oli Olavi Ha nnunpoika Arvaja, jonka nimi tulee etymologian mulkaa n hä nen asemastaan eräyhteisön päällikkörnä e li arva,ajana. Hä,nen aikanaan eri puolilla Päijän nettä olleet a lueet ja ettiin s uvun mie hill e, Olavi itse jäi Hassin isännäksi ja Arvaja jä i paikannime ks i ensin lahde lle ja s itten koko kylälle.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=