Emil Has­sin kir­joit­ti päi­vä­kir­jaan­sa pal­jon mer­kin­tö­jä käyn­nis­sä ole­vas­ta maa­il­man­so­das­ta ja Suo­men itse­näis­ty­mi­seen liit­ty­vis­tä uuti­sis­ta. Tie­to itse­näis­ty­mis­pää­tök­ses­tä saa­tiin Has­siin heti tuo­reel­taan. Työ­mie­het kut­sut­tiin heti 6.12.1917 uutis­ta juh­li­maan ja sai­vat sit­ten lop­pu­päi­vän vapaa­ta. Ant­ti arve­lee, että Has­sis­sa oli jo tuol­loin puhe­lin. (kir­jas­ta Ant­ti Has­si: Isä­ni Emil Has­si 2013)

5/12 1917     Hel­po­tuk­sen huo­kaus vaik­ka­pa ”väliai­kai­nen­kin” suo­tiin, kun nimit­täin on väliai­kai­nen ase­le­po sen takia, että rau­han-neu­vot­te­lut ovat Venä­jän, sekä toi­sel­ta puo­lel­ta Sak­san ja Itä­val­lan kans­sa alka­neet, sen joh­dos­ta on jo muu­ta­mien tava­roi­den hin­ta alen­tu­nut 35 – 25 %.

6/12 1917   
Tasa­val­ta!  Suo­mi tasa­val­lak­si!
Kau­hu­jen kes­kel­tä, saam­me kuul­la sano­mia sen­lai­sia, jot­ka saa­vat kan­sa­lais­ten tun­teet ilos­ta värä­jä­mään. Ajas­sa ei tar­vit­se men­nä vuot­ta­kaan taak­se päin, kun oli­si ollut usko­ma­ton­ta aja­tel­la sen­lai­sia kau­hun tapauk­sia kuin on vii­mei­si­nä päi­vi­nä ollut. Kan­sal­li­ses­ta vapau­des­ta olem­me tosin uskal­ta­neet unek­sia ja toi­voa ja sitä har­taam­min kuta pai­na­vam­pi on vie­raan ijes ollut. Asia ei tosin ole vie­lä­kään viral­li­ses­ti vah­vis­tet­tu, sil­lä sii­hen tar­vi­taan tois­ten kan­so­jen tunnustus.